Seinäjoen yliopistokeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on määritellä Etelä-Pohjanmaan aluerakenteeseen vaikuttavat keskeiset tulevaisuuden muutosvoimat. Hankkeessa muodostetaan useita Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuskuvia, jotta voidaan varautua useampaan kehityskulkuun.
Aikahaarukaksi on asetettu vuosi 2040.
–Mietimme työpajoissa esimerkiksi, mihin suuntaan elinkeinoelämä, väestökehitys ja digitalisoituminen menevät Etelä-Pohjanmaalla, kertoo hankkeen koordinaattori Heli Kurikka Seinäjoen yliopistokeskuksesta.
Seinäjoen yliopistokeskus voi hyödyntää tuloksia tutkimus- ja innovaatiotoimintansa suuntaamisessa. Etelä-Pohjanmaan liitolle hankkeen tulokset antavat taustatietoa alueidenkäytön suunnitteluun ja kehittämistyöhön.
Tulevaisuuskuvia työstetään työpajoissa, joista yksi on jo takana. Työpajassa nousi esille muun muassa puhtauden ja turvallisuuden kasvava rooli asumisessa sekä toisaalta kysymys, jääkö maaseutu tulevaisuudessa lähinnä perinnereservaatiksi, jos asukaskato jatkuu.
Keskeinen muutostekijä on Etelä-Pohjanmaallakin yhteys Suomen ja globaalin talouden yleiseen kehitykseen, joka määrittelee reunaehdot kehittämiselle. Yllättäviä muutostekijöitä voi Kurikan mukaan löytyä vaikkapa elintarviketuotannon innovaatioista.
–Entä jos syömme teollisuuslaitoksissa kasvatettua keinolihaa vuonna 2040? Tämä on jo nyt teknisesti mahdollista ja teknologiaa kehitetään taloudellisemmaksi. Miten tämä vaikuttaisi ruokamaakunnan peltoihin? Kurikka kysyy.
Seuraava työpaja pidetään huomenna tiistaina Seinäjoen yliopistokeskuksen asiantuntijoille. Ensimmäiset tulevaisuuskuvat esitellään kuntien ja maakunnan keskeisten organisaatioiden edustajille toukokuussa.
Hankkeessa laadittavat tulevaisuuskuvat valmistuvat keskikesään mennessä. Hanketta rahoittavat Seinäjoen yliopistokeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto.