Lähes joka kymmenes Maahanmuuttoviraston tekemistä kielteisistä jatkolupapäätöksistä oli sellainen, jossa virasto ei ollut täyttänyt lainmukaisia velvoitteitaan.
Asia selviää Maahanmuuttoviraston oikeuspalvelun tekemästä laillisuusvalvonnasta, jossa tarkastettiin 176 jatkolupa-asioihin tehtyä kielteistä päätöstä vuodelta 2022. Päätöksistä 76 perustui työhön, 50 opiskeluun ja 50 perhesiteisiin.
Selvityksen mukaan suurin osa menettelyvirheistä liittyi asian huolelliseen selvittämiseen sekä asiakkaiden ja heidän perheenjäsentensä kuulemiseen.
– Käytännössä asiakkaalle ei esimerkiksi ollut varattu tilaisuutta lausua maasta poistamisesta tai perheenkokoajaa ei ollut kuultu puolisonsa asiassa, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela sanoo tiedotteessa.
Menettelyvirheiden lisäksi päätöksissä oli erilaisia laatuongelmia. Puutteita oli esimerkiksi lasten edun ja perheen yhtenäisyyden arvioinnissa. Perhe- ja työperusteisissa päätöksissä oli myös lakisääteisten käsittelyaikojen ylityksiä.
Virasto on aloittanut tarkastuksessa havaituista menettelyvirheistä hallintolain mukaisen asiavirheen korjaamismenettelyn.
– Olemme ottaneet yhteyttä niihin asiakkaisiin, joiden päätökset käsittelemme uudestaan, Haahtela kertoo.
Viraston mukaan näitä asiakkaita on yhteensä kolme kappaletta. Niitä päätöksiä, joissa asiakas on jo saanut oleskeluluvan toisella perusteella, ei korjata.
Sisäinen selvitys HS:n jutun vuoksi
Virasto kertoo ryhtyvänsä toimenpiteisiin tulosten pohjalta.
– On todella vakavaa, että valvonnassa löytyi asiakkaita, joiden asiaa ei ollut käsitelty säädösten mukaisesti. Valvonnassa tehdyt havainnot on käyty läpi vastuutahojen kanssa ja huomioimme ne uusissa päätöksissä, Haahtela sanoo.
Selvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella Maahanmuuttovirasto kertoo muun muassa päivittävänsä henkilöstölle suunnatut ohjeet selkeämmiksi sekä uudistavansa lapsen edun arviointia koskevan ohjeen. Lisäksi virasto kohdentaa vuoden aikana viisi tarkastusta eri oleskelulupapäätöksiin laillisuusvalvontasuunnitelmansa mukaisesti.
Maahanmuuttovirasto teki viime joulukuussa sisäisen selvityksen Helsingin Sanomien uutisoimasta tapauksesta, jossa asiakas oli hakenut oleskelulupaa työnhakua varten Suomessa tutkinnon suorittaneena, mutta sitä ei myönnetty hänelle. Valvonnassa selvisi, että asiassa oli tehty sekä laintulkinta- että menettelyvirheet.
Valvonnan tulosten perusteella viraston ylijohtaja käynnisti erillisen laillisuusvalvonnan, jonka teki viraston oikeuspalvelu. Se tarkasti alkuvuodesta viime vuoden aikana tehtyjä kielteisiä jatkolupapäätöksiä, jotka on tehty työnteon, opiskelun tai perhesiteen perusteella.
– Sisäisen erillisvalvonnan lisäksi päätin myös teettää ulkoisen auditoinnin toiminnastamme. Kaikkien selvitysten tuloksia käytetään viraston ohjeistuksen ja soveltamiskäytännön uudistamisessa, Haahtela sanoo.
Oikeuspalvelu tarkasteli laillisuusvalvonnassa päätöksenteon oikeellisuutta ja laatua selvittämisvelvollisuuden, kuulemisen ja kokonaisharkinnan osalta. Se kiinnitti huomiota myös siihen, miten kattavia päätösten perustelut olivat ja miten niissä arvioitiin lapsen etua ja perhe-elämän suojaa. Lisäksi oikeuspalvelu tarkasteli lakimääräisten käsittelyaikojen toteutumista ja asiakaslähtöisyyttä.