Isoilla infrahankkeilla on tapana kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Tampereella rantatunnellista väännettiin vuosikymmeniä – ja lopulta marraskuussa 2,3 kilometriä pitkä tunneli avattiin autoilijoille.
Länsimetroa muistuttavaa linjaa ehdotettiin rakennettavaksi Espooseen jo vuonna 1968. Ja heti vuoden 2017 huhtikuussa Espooseen pitäisi avautua ensimmäisen vaiheen metroliikenne.
Äkkiseltään saattaisi luulla, että rantatunnellin – tai etenkin länsimetron kanssa tuunaaminen on kestänyt kauan.
Pohjalaisen aikakäsitteen läpi tarkasteltuna Tampereen ja Espoon hankkeet ovat edenneet vauhdikkaasti.
Pohjalaisilla on nimittän tapana pistää naapureitaan paremmaksi – hyvässä tai pahassa.
Vai mitä sanotte tästä: joulukuussa 2016 liikenteelle avattavaa Kangas-Annala-tietä alettiin suunnitella jo yli 80 vuotta sitten.
Tiettävästi ensimmäisen kerran asiasta mainittiin vuonna 1935, kun Kankaan ja Hellanmaan koulun opettajat kävivät silta-asiasta Kauhavan päättäjien puheilla.
Kokosimme Kangas-Annala-tien ja sillan vaiheet aikajanalle. Olkaa hyvä:
V. 1935: Kankaan ja Hellanmaan koulun opettajat kävivät silta-asiasta Kauhavan päättäjien puheilla.
V. 1946 Kauhava-lehdessä kirjoitetaan "ihmeen kauan kestäneestä siltahankkeesta".
V. 1980-luvun loppupuoli: Kauhava hankkii Annalankylän puolelta peltomaata tietä varten.
V. 1994: Ylihärmän kunnanvaltuusto ei lähde mukaan silta- ja tieyhteistyöhön Kauhavan kanssa.
V. 1997: Tiepiiri teetti Härmän seudun hiihtäjien talkooväellä kolmessa pisteessä 14 tuntia kestäneen tien käyttäjien haastattelun. Tietojen mukaan Kangas-Annalan vuorokausiliikenne olisi 130 ajoneuvoa.
V. 1997: Kauhava ja Ylihärmä päättivät olla tekemättä ostotarjousta Ilmajoen Munakan sillasta Kangas-Annalan tien siltatarpeisiin.
V. 2009: Kuntaliitos. Sopimukseen hyväksyttyjen ehtojen mukaan tie- ja siltayhteys rakennetaan viimeistään 2012.
V. 2009: Joukko hankkeen vastustajia esitti kuntokeskuksen tiedotustilaisuudessa koko tiesuunnitelman hylkäämistä tai uutta tietoimitusta. Professori Erkki Korpimäki kysyi, miksi kansainvälisestikin arvokas maisema-alue ja lintujen levähdyspaikka pitää tuhota tiellä?
V. 2010: Kiihkeä mielipidekirjoittelu alkaa kevään keskustelutilaisuuden jälkeen. Sitä kestää tiiviisti vuoden 2012 lopulle saakka. Hankkeen arvostelijoiden liittyvät muun muassa emeritusprofessorit Antti Talvitie ja Heikki Ylikangas.
V. 2012: Maanomistajien ja Luontoyhdistys Valokin oikaisuvaatimus tie- ja siltahankkeesta hylätään kaupunginhallituksessa. Alkaa lukuisten valitusten sarja eri oikeusasteisiin.
V. 2012: Kaupunki hyväksyi hankkeiden urakkatarjoukset. Tien rakentajaksi valittiin Maanrakennus Jari Knuuttila Oy ja sillan rakentajaksi VR Track oy. Aluehallintoviraston myöntämästä sillan vesitalousluvasta oli valitus hallinto-oikeudessa.
V. 2013: Rakennustoimikunnan puheenjohtajan Petri Salon mielestä urakkasopimuksia ei olisi pitänyt allekirjottaa, koska rakentamiseen ei ollut vielä lupaa. Hän jätti eriävän mielipiteen.
V. 2013: Ely-keskus totesi, ettei tien ja sillan rakentamisesta aiheudu luonnonsuojelulaissa määriteltyä luontovahinkoa. Elyn mukaan hanke voi kuitenkin häiritä rauhoitettuja lajeja, kuten saukkoa, liito-oravia ja viitasammakoita. Tienrakennustöitä ei voi aloittaa ilman poikkeuslupaa.
V. 2014: Ely-keskus myönsi poikkeusluvan. Sen mukaan rakentamisen pitää tapahtua lintujen pesimisen ja muuton, sekä viitasammakon lisääntymisajan ulkopuolella.
V. 2015: Ely-keskus suositteli maaliskuun puolivälissä tietöiden keskeyttämistä muutolintuhavainnon takia. VR Track aloitti Ämpin sillan rakentamisen syksyllä.
V. 2016: Huhtikuun alussa kulku Ämpin siltatyömaalle suljettiin Annalan kylän suunnasta myös sillan rakentajille lintujen muutto- ja pesintäajan alkamisen takia.
V. 2016: Tieyhteys avataan liikenteelle joulunaluspäivinä. Luontoyhdistyksen viimeisin valitus on edelleen 2016 lopulla korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Siinä ratkeaa muun muassa se, voiko tiellä liikennöidä ympärivuotisesti.