Viime sunnuntaina yli 20 000 suomalaista osallistui rasismin ja fasismin vastaiseen mielenosoitukseen Helsingissä. Moni halusi näyttää tyytymättömyyttään hallituksen toimiin ennen eduskunnassa perjantaina 8.9. järjestettävää luottamusäänestystä.
Perjantaina 8.9. vietetään myös lukutaitopäivää. Jos sallitte, tekisi mieleni niputtaa edelliset suosittelemalla paria kirjaa aiheesta, joka varjosti koko viime kesää.
Ihan jokaiselle, vauvasta vaariin, voi suositella Tammen julkaisemaa, lapsille suunnattua luukkutietokirjaa ”Kysy ja kurkista! Mitä rasismi on?”
Piirretty kirja vastaa napakoin lausein kysymyksiin kuten ”Onko syntyperällä merkitystä? Miksi on erilaisia ihonvärejä? Kuinka rasismi nujerretaan?”
Sivistymisen ohella sain huomata, kuinka luukkujen availu tuntui ihan yhtä jännältä nyt kuin lapsenakin.
Syvemmälle aihepiiriin johdattaa Adam Rutherfordin tietokirja ”Vastaväitteitä rasisteille” (Bazar-kustannus). Geenitutkijan mukaan kamppailussa rasismia vastaan tiede on paras ase.
Lisäksi viime viikolla Vastapaino julkaisi ilmaiseksi verkossa kirjan nimeltä ”En ole rasisti, mutta...”
Artikkelikokoelma on alun perin ilmestynyt jo vuonna 2009, mutta kustantamo halusi julkaista sen nyt uudelleen vapaasti ladattavaksi.
Kolmesta edellä mainitusta olen lukenut kannesta kanteen vain lasten luukkutietokirjan. Muita olen lukenut sieltä täältä, palastellen, mutta mielenkiinnolla.
Minulla, perusnurmolaisella, on ystävä nimeltä Niamh, Lontoossa pitkään asunut irlantilainen. Vaihdoimme hetki sitten perheiden kesken kuulumisia.
Niamh oli lukenut uutisista Suomen rasismikohuista. Hän kommentoi näin: ”Suomalaisia on aika vähän. Ehkä teidät pitäisi yksi kerrallaan hinata Lontooseen asumaan joksikin aikaa. Täällä joka taviksella on kirjava joukko monikulttuurisia ystäviä, naapureita ja kollegoita. Se ei ole mikään juttu. Se on hyvää elämää ja hauskaa elämää.”
Ei ole syytä epäillä hänen sanojaan. Seinäjoki ei ole 9 miljoonan asukkaan Lontoo, mutta kommenttia kelpaa peilata viime viikon Epariin: kaupungin elinvoimajohtaja Erkki Välimäki tähdensi fiksussa kolumnissaan ”Kotiudutaan yhdessä”, miten tänne asettuneet maahanmuuttajat ovat yhtä lailla seinäjokisia kuin me muutkin. Heitä ei tarvitse arjessa ”kohdella” millään erityisellä tavalla, asiallisesti vain kuten muitakin.
Välimäki totesi myös, kuinka ”maahanmuutosta tulee tänä vuonna Seinäjoen suurin väestönkasvun lähde”. Maailma muuttuu vähitellen myös näillä main.