Eikö olekin aikamoista?
Kun kaksi NHL:n mestarikandidaattia, Florida Panthers ja Dallas Stars, kohtaavat loppuviikosta Tampereella, kummankin joukkueen ykkösketjun sentteri on lähtöisin Tampereen seudulta, Aleksander Barkov Tampereelta ja Roope Hintz Nokialta – kuten Dallasin päävalmentaja Peter DeBoer äimisteli torstaina.
Mutta Panthersin ja Starsin menestyksen pohdinta on syytä aloittaa Barkovin ja Hintzin sijaan Panthersin kolmannesta suomalaissentteristä Eetu Luostarisesta.
Luostarinen on yksi niistä muiden NHL-joukkueiden aliarvioimista pelaajista – kuten myös Gustav Forsling ja Brandon Montour – joiden avulla Panthers rakensi viime kesän NHL-mestarijoukkueen.
Luostarisen NHL-ura alkoi kaudella 2019–2020 Carolina Hurricanesissa, mutta tulokkaana hän pelasi vain kahdeksan NHL-ottelua, ja Hurricanes myi hänet kesken tulokaskauden Floridaan yhdessä kolmen muun pelaajan kanssa. Luostarinen jatkoi muutaman ottelun verran AHL:ssä, kunnes koronapandemia keskeytti kevätkauden 2020.
Seuraavana syksynä Luostarinen aloitti kauden KalPassa, mutta valtasi harjoitusleirillä paikan Floridasta, jossa hän pelasi kaudella 2020–2021 jo 44 NHL-ottelua. Rikkonaisen alun jälkeen hän on kasvanut NHL:n mestarijoukkueen runkopelaajaksi.
– Useasti se on kiinni siitä, minkälaisen tilaisuuden saat organisaatiossa. Tietyllä tavalla myös tuurilla on merkitystä, minkälaista roolia on tarjolla. Mutta samaan aikaan sitä koittaa tehdä täysillä hommia ja näyttää parasta, että saa sen mahdollisuuden, Luostarinen sanoo.
Luostarinen on sitä mieltä, että hän sai mahdollisuuden myös Carolinassa. Tilanne joukkueessa ei vain ollut oikea.
Luostarinen on tottunut kirimään takamatkalta muiden ohi. Hän ei pelannut yhtään ikäkausimaaottelua ennen kuin nousi alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen kaudella 2016–2017.
– Ehkä mä kasvoin vähän myöhemmin pituutta ja sain voimaa kroppaan myöhemmällä iällä. Aina koetin kuitenkin tehdä kovasti hommia, mutta ehkä nuorissa sen huomaa, että jotkut kasvaa aikaisemmin ja jotkut myöhemmin, siinä se ero ehkä tuli, Luostarinen arvioi.
Kuka menetti eniten kiekkoja?
Floridan menestyskäyrä kääntyi jyrkkään nousuun sen jälkeen kun Bill Zito palkattiin joukkueen general manageriksi syksyllä 2020. Edeltävien 22 kauden aikana Panthers oli selviytynyt pudotuspeleihin vain kolme kertaa.
Juristin koulutuksen suorittanut Zito kiekkoili aikoinaan Suomessakin, muttei suinkaan korkeimmilla sarjatasoilla, vaan Salossa 1987–1988. Seuraavalla vuosikymmenellä hän työskenteli pelaaja-agenttina, jonka asiakkaisiin ovat kuuluneet muun muassa Tuukka Rask, Antti Niemi ja Kimmo Timonen.
– Florida oli paikka, jota pelaajat välttelivät, ja siitä tuli paikka, johon pelaajat tähtäsivät, nimettömänä puhunut avustava general manager sanoi Athleticille, joka julkaisi hiljattain kyselyn siitä, minkä NHL-joukkueen johto on paras.
Kyselyyn vastasi neljäkymmentä general manageria, avustavaa general manageria ja muuta NHL-joukkueiden johtotehtävissä toimivaa henkilöä, jotka vastasivat nimettöminä. Dallas Starsilla on kyselyn perusteella NHL:n paras johto ja Florida Panthersilla kolmanneksi paras.
Tampereen areenan käytävillä vanhoja tuttujaan torstaina tervehtinyt Zito korosti seuran toimintakulttuuria, joka lähtee omistaja Vincent J. Violasta. Zito alleviivasi niin pelaajien kuin johdon lupaa tehdä virheitä.
– Et voi olla hyvä, jos et voi tehdä virheitä. Kuka menetti eniten kiekkoja? Wayne Gretzky. Kuka tekee meillä eniten virheitä? Todennäköisesti Barkov. Me yritämme luoda ympäristön, jossa pelaajat voivat olla parhaimmillaan. Teemme varmasti virheitä. Ja kuka tekee suurimmat virheet? Todennäköisesti minä, Zito sanoi STT:lle.
Ja kun puhe oli Eetu Luostarisesta, Zito muistutti nopeasti, että hänen edeltäjänsä Dale Tallon teki pelaajakaupan, joka toi Luostarisen Floridaan.
"Hyväksi pelille"
Dallasin Starsin general managerina on työskennellyt vuodesta 2013 lähtien Jim Nill, joka STT:n haastattelussa muistutti, että joukkueen rakentaminen ei ole vain oikeiden pelaajien tunnistamista, vaan taiteilua joukkuekohtaisen palkkakaton alla.
– Hyökkäyspään tähdet tienaavat niin paljon rahaa, että heitä voi joukkueessa olla vain yksi tai kaksi. Heitä ei voi olla kymmentä. On löydettävä tasapaino, mutta silti saatava jäälle joukkue. Se muuttaa asioita.
Palkkakatto on tehnyt NHL:stä – kuten pohjoisamerikkalaisista muistakin palloilusarjoista – tasaisen, sillä mestarijoukkuetta ei voi rakentaa vain polttamalla enemmän rahaa kuin vastustajat.
– Kuka olisi uskonut, että Florida voittaa Stanley Cupin? Aikoinaan se olisi ollut Toronto, Boston tai Detroit, jotka pystyivät käyttämään paljon rahaa. Ne päivät on menneisyyttä. Se on ollut hyväksi pelille, Nill sanoi.
Dallas Stars on pelannut NHL:n länsilohkon loppuottelusarjassa kolme kertaa viiden viime kauden aikana. Stanley Cupin loppuotteluihin asti Dallas pääsi 2020, mutta hävisi finaalit.
"Taitotaso on korkeampi kuin koskaan"
Dallas on onnistunut löytämään varaustilaisuudesta käyttökelpoisia pelaajia, vaikka joukkue on päässyt valitsemaan sijaa 12 korkeammalla vain kerran kymmenen viime vuoden aikana. Tuo kerta oli 2017, jolloin Stars käytti draftin kolmannen varausoikeuden napatakseen Miro Heiskasen.
Heiskanen ja Dallasin toinen suomalaispuolustaja Esa Lindell on jo valittu Suomen joukkueeseen helmikuun Four Nations -turnaukseen.
Lindell on puolustava puolustaja, Heiskanen hyökkäävä. Myös heihin pätee Nillin muistutus, että hyökkäystehoista maksetaan enemmän kuin puolustustaidoista. Heiskasen 2021 solmima jatkosopimus tuo hänelle keskimäärin 8,45 miljoonaa dollaria kaudessa, kun taas Lindellin syyskuussa allekirjoittama viisivuotinen jatkosopimus tuo hänelle keskimäärin 5,25 miljoonaa dollaria kaudessa.
Nill haluaa heti muistuttaa, että Heiskanen on hyökkäystaitojensa lisäksi myös erittäin hyvä puolustaja. Mutta Heiskanen ei ole nykyisen päävalmentajan Peter DeBoerin alaisuudessa enää pelannut alivoimaa.
– Pelaajien maksimirasitus alkaa tulla vastaan, kun he pelaavat 20 tai 25 minuuttia ottelua kohti. Pelin nopeuden ja fyysisyyden takia pelaajien teho alkaa pudota, kun tuon peliajan yläpuolelle noustaan.
– Pelissämme on rakenne, ja tämä on joukkuepeli. Tämä ei toimi kuten koripallo, jossa yksi pelaaja voi hallita ottelua ja pelata viittä minuuttia lukuun ottamatta koko ottelun. Jääkiekossa se ei ole mahdollista, siksi meillä on oltava enemmän rakennetta. Nykypäivänä kaikki pelaajat ovat erittäin hyviä, kaikki luistelevat erittäin hyvin. Joidenkin pelaajien roolit ovat tarkemmin määritellyt johtuen heidän taipumuksistaan ja siitä, miten ne asettuvat joukkueeseen. Mutta taitotaso on korkeampi kuin koskaan aiemmin, Nill sanoo.
Analytiikka lisätyökaluna
Jim Nill kertoo analytiikan olevan yksi työkalu muiden joukossa, kun Dallas etsii oikeita pelaajia. Nillin mukaan Dallas etsii vielä mittareita, joiden avulla pakata kaukalon tapahtumat vertailtaviksi numeroiksi, joihin tiivistyisi se, miten paljon yksittäinen pelaaja vaikuttaa lopputulokseen.
– Pelissä on niin paljon muuttujia, ettei niitä kaikkia saada mahdutettua mukaan. Tällä hetkellä analytiikka on yksi lisätyökalu. Käsittääkseni jokaisen joukkueen analytiikka on tällä hetkellä tässä tilanteessa, Nill sanoi.
Nill muistutti jääkiekon eroavan monista muista joukkuepalloilulajeista, joissa analytiikka on tällä vuosituhannella voimakkaasti vaikuttanut pelitaktiikkaan ja pelaajien arvioimiseen.
– Jääkiekossa on maalivahti, joka voi ratkaista pelin, ja meillä on kiekko, joka voi pomppia odottamattomalla tavalla. Pelaamme liukkaalla jäällä. Välillä maali voi olla tyhjänä, välillä laukaus voi osua tolppaan. Yritämme huomioida sen, jotta saisimme luotettavaa analytiikkaa.