Keskon Länsi-Suomen alueluottamusmies Kari Peltovirta ei ollut yllättynyt kauppojen aukiolojen vapauttamisen seurauksista.
Kesko aloitti kahdet yt-neuvottelut, joista ensimmäiset liittyvät kauppojen kannattavuuteen. Niiden yt-neuvotteluiden piirissä on 53 Siwan ja Valintatalon 259 työntekijää. Kauppoja on eri puolilla maata. Pienten maaseutupaikkakuntien lisäksi lakkautusuhan alla olevia kauppoja on myös mm. Turussa, Tampereella ja Vaasassa.
– Pienille myymälöille ja varsinkin alle sadan neliön kaupoille liikeaikalain kumoutuminen oli paha isku. Se rokotti pienten kauppojen liikemyyntiä ja kannattavuutta pahemman kerran. Ihmiset alkoivat käydä erikoispyhinä, lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin supermarketeissa.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin kaupan alan sopimusasiantuntija Mia Suominen peräänkuuluttaa Keskon vastuuta siinä, että irtisanottaville ihmisille yritetään löytää muuta työtä.
– Kesko on valtava konserni, niin katsottaisiin, mitä mahdollisuuksia konsernin sisältä löytyy.
Vaikka Kesko on suuri konserni, Peltovirta on pessimistinen, että kaikille irtisanottaville sittenkään löytyisi töitä konsernin sisältä.
– Olemme neuvotelleet siitä, että työntarjoamisvelvoite ja myös takaisinottovelvoite koskisi koko Keskon konsernia. Ongelmaksi tulee se, että jos pieneltä paikkakunnalta loppuu K-market Oy:n yksikkö, niin missä on seuraava mahdollinen työskentelypiste? Välimatkat tulevat vastaan.
– Ja löytyykö työntekijältä osaamista niihin muihin konsernissa tarjolla oleviin töihin?
Toiset yt-neuvottelut liittyvät kauppoihin, joista Kilpailu- ja kuluttajavirasto on velvoittanut Keskon luopumaan. Keskon pitää luopua osasta ostamistaan Suomen Lähikaupan liikkeistä eli Siwoista ja Valintataloista paikallisen kilpailutilanteen takia. Näiden yt-neuvotteluiden piirissä on 61 kauppaa ja niiden 311 työntekijää.
Kesko etsii liikkeille ostajaa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston pitää myös hyväksyä, että ostajallekaan ei muodostu määräävää markkina-asemaa.
– Osalle saattaa löytyä ostaja, mutta ei välttämättä kaikille. S-ryhmä ei pysty olemaan useimmissa paikoissa ostajana. Käytännössä ne ovat Tarmo- tai M-ketju, jotka voivat kauppoja ottaa haltuunsa, Peltovirta sanoo.
Toisin sanoen näillekään yt-neuvotteluiden piirissä olevielle työntekijöille ei kaikille uutta työtä helposti löydy.
Peltovirta muistuttaa, että Suomen Lähikaupan tulevaisuus oli synkän näköinen. Kun Kesko osti Lähikaupan liiketoiminnan viime vuonna, pelastui kuitenkin useiden satojen myymälöiden jatkuvuus.
– Vaikka kauppoja nyt tullaan sulkemaankin, niin pitää muistaa, että satoja liikkeitä myös jatkaa.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkalan mukaan kaupan alalle heijastuu se, että Suomi jakaantuu entistä enemmän kasvukeskuksiin ja hiljentyvään maaseutuun.
– Kauppa ei kannata syrjäseudulla niin hyvin kuin kasvukeskuksissa.
PAMin kaupan alan sopimusasiantuntija Mia Suomista huolestuttaa lähipalveluiden kaikkoaminen, kun kaupan suuryksiköt porskuttavat. Peltovirta on samoin huolissaan lähipalveluiden jatkumisesta.
Kaupan liiton Juhani Pekkala muistuttaa, että suuremmat kauppayksiköt ovat nekin osalle ihmisistä lähipalveluita.
– Se, että pienemmät kaupat ovat kärsineet, kertoo millä tavalla asiakkaat valitsevat. Nyt haetaan uutta tasapainoa, kun laki ei suojele mitään tiettyä kauppakokoa.
– Suomessa oli parhaimmillaan yli 600 Suomen Lähikaupan yksikköä, jotka olivat oikeasti lähellä ihmistä. Jos hypermarket-ketjussa on noin 60 myymälää, niin mikä on todennäköisyys, että se on lähikauppa verrattuna Siwoihin?, Peltovirta muistuttaa.
Pekkalan mukaan trendi edelleen on, että ajan mittaan lähipalveluiden merkitys tulee kasvukeskuksissa ja maaseudulla kasvamaan.
– Mutta silloin pitää pitää huolta, että alkoholilainsäädäntö menee läpi ja lähikauppoihin tulee myös lisää myytävää.
HANNAMARI AHONEN / LÄNNEN MEDIA
Korjaus kello 19.58. Korjattu Peltovirran kommentista Citymarket-ketju hypermarket-ketjuksi.