Puuta jalostava teollisuus käynnisti viime vuonna laajan tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on arvioida metsäluonnon monimuotoisuuden nykytilaa sekä tulevaa kehitystä. Ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia. Metsäluonnon tila on vahvistunut monilla mittareilla. Monille lajeille elintärkeän lahopuun määrä on kasvanut, järeiden haapojen määrä on tuplaantunut ja lehtipuun määrä kasvaa.
Mustikka, yksi lempimarjoistamme, taantui 1990-luvulle saakka, mutta on sen jälkeen runsastunut reippaasti, kuten myös puolukka ja variksenmarja.
Tietyissä sammallajeissakin näkyy samanlaista positiivista kehitystä. Toisaalta monimuotoinen rahkasammallajistomme on reagoinut soiden ojitukseen ja sitä seuranneeseen turvemaan kuivumiseen osin taantuvasti.
Muutokset metsäluonnossa tapahtuvat hitaasti, ja luontoa vahvistavat toimet tuottavat positiivisia vaikutuksia viiveellä. Tulokset kertovat kuitenkin siitä, että 90-luvulta saakka metsäluonnon monimuotoisuuden eteen tehty työ on ollut oikeansuuntaista.
Metsäsertifioinnin edellyttämä säästöpuiden jättäminen luo elinoloja useille eri lajeille ja näkyy pitkällä aikajänteellä lisääntyvänä lahopuun määränä. Järeiden haapojen määrä on kasvanut sen jälkeen, kun haavan merkitys lajeille ymmärrettiin. Nämä monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.
Useiden lajien osalta onkin tapahtunut positiivista kehitystä. Esimerkiksi haavasta riippuvainen harvinainen kovakuoriainen haavanjalosoukko on runsastunut viimeisen vuosikymmenen aikana niin, että se ei ole enää uhanalainen.
Vuonna 2019 julkaistu Suomen lajiston uhanalaisuusarviointi totesikin, että metsälajien taantuminen on hidastunut.
Kiitos tästä kuuluu jokaiselle metsätalouden ketjussa toimivalle, jotka päivittäin tekevät valintoja metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Ennen kaikkea kiitos kuuluu metsänomistajille, jotka ovat sitoutuneet luonnonhoitoon.
Olemme oikealla tiellä, mutta matkaa tavoitteeseen – lajien elpymiseen – vielä riittää. Tiekarttatyön seuraavassa vaiheessa laadittavat skenaariot auttavat meitä arvioimaan, mihin suuntaan ja missä tahdissa luonnon monimuotoisuus kehittyy vuoteen 2100 saakka.
Monet toimialat, mukaan lukien puuta jalostava teollisuus laativat omia tiekarttojaan luonnon monimuotoisuudelle. Tiekartat ovat osoitus siitä, että yritysmaailma on tunnistanut paitsi luonnon monimuotoisuuden merkityksen, myös yritysten roolin luontoratkaisujen kehittäjänä.
On toivottavaa, että tuleva hallitus tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa asettaessaan tavoitteita luonnon vahvistamiselle. Yksityinen sektori toteuttaa kestävyysmurroksen ja sen tulee olla keskeisessä roolissa pohtimassa ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin.
Yhdessä jaetut tavoitteet motivoivat kaikkia osapuolia ja tuottavat sosiaalisesti hyväksyttäviä ratkaisuja.
Karoliina Niemi
metsäjohtaja
Metsäteollisuus ry
Anniina Kostilainen
yhteiskuntasuhdepäällikkö
Sahateollisuus ry