Puhdas luonto voisi olla Suomelle suuri bisnesmahdollisuus. Näin uumoiltiin Suomi-Areenan keskustelutilaisuudessa, jossa puitiin suomalaisten suhdetta luontoon.
– Meillä on asioita, joista muualla haaveillaan. Eräs kiinalainen tuttavani kertoi lentävänsä pari tuntia kansallispuistoon ja heräävänsä aikaisin aamulla ehtiäkseen 20 000 ihmisen pituisen jonon kärkeen paikallisille pitkospuille. Kysyin, miksei hän lennä Helsinkiin, josta hän pääsisi nopeasti yksin luontoon, elokuvatuottaja Marko Röhr kertoi.
Luontomatkailulle nostettiin esimerkki Afrikan safareista, jotka ovat auttaneet säilyttämään Afrikan villieläimiä. Suomella ei vastaavaa eläimistöä ole, mutta vahvuuksia on kuitenkin muunlaisia.
– Muualla maailmassa on paljon esimerkiksi valosaastetta, eikä tähtitaivasta kunnolla näy. Meillä tähdet näkyvät lähes kaikkialla. Luonnossa on mahdollisuus laittaa puhelin ja läppäri kiinni ja olla ei viiden tähden vaan tuhannen tähden resortissa. Tässä on paikka myös bisnekselle, hyvinvointivalmentaja ja yrittäjä Jutta Gustafsberg pohti.
Jotta luontomatkailua syntyisi, luontoa pitäisi olla myös tarjolla. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä harmitteli sitä, että Suomessa on kaadettu paljon metsiä ja ojitettu monia soita.
– Suomessa ollaan luontokansaa, mutta samalla aarniometsiä on hakattu. Samaan aikaan sekä syödään että säästetään kakkua. Suojelualueita pitäisi perustaa enemmän, Hölttä totesi.
Päijänteen Luonnonperintösäätiön puheenjohtaja sekä enkelisijoittaja Markku Kaloniemi säesti tätä toteamalla, että luonnontilaisia metsiä on esimerkiksi Päijänteen alueella kovin vähän.
– Valtion pitäisi suojella enemmän metsiä Etelä-Suomessa, jotta monipuolisen eliöstön selviäminen turvattaisiin. Metsiä suojelevaan Metso-ohjelmaan pitäisi saada enemmän rahoitusta, koska halukkaita metsien suojelijoita olisi enemmän, Kaloniemi sanoi.
Energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toivoi tilaisuudessa Metso-ohjelmalle lisää rahoitusta tulevina vuosina. Ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta valtion maksaman korvauksen avulla.
Tiilikainen kertoi Lännen Medialle tilaisuuden lopuksi, ettei metsiä hänen mukaansa hakata Suomessa liikaa.
– Metsien hakkuutavoite on 80 miljoonaa kuutiota ja metsät kasvavat 110 miljoonaa kuutiota. Siinä on enemmän kasvua ja niin kuuluukin olla. Olemme pitkään miettineet, mikä on kestävä hakkuutaso ja käymme yhteistyössä läpi, miten metsien monimuotoisuutta voidaan turvata. Teollisuudelle on saatava sen tarvitsemaa raaka-ainetta. Puunjalostus on Suomelle edelleen tärkeätä, Tiilikainen sanoi.
Tiilikainen korosti tilaisuudessa, että luonnonsuojelussa on menty paljon eteenpäin.
– Esimerkiksi monia järviä on puhdistunut ja saimaannorpan tilannen näyttää valoisammalta kuin 30 vuotta sitten. Uusi kansallispuisto on perustettu Hossaan.
Tilaisuudessa korostettiin myös sitä, että metsät ja muu luonto ovat tärkeitä myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Tieteellisesti on todistettu luontoelämysten tekevän hyvää ihmisten henkiselle hyvinvoinnille.
– Ja jos oma kypärä ei ole kunnossa, ei muun kropan kunnolla ole niin merkitystä. Kuntosaleilta on mentävä ulos. Menkää ulos ihmiset, Jutta Gustafsberg sanoi.
Ossi Rajala