Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mielestä Suomessa on syytä tarkastella, voidaanko pienpetorautojen käytön säätelyä kehittää siten, että niiden käyttö olisi turvallisempaa.
– Meidän pitää nyt tarkastella, onko jotakin sellaista, mitä säädösten osalta voidaan tehdä ja sitä parasta aikaa tehdään.
Leppä ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mitä muutoksia pienpetorautojen käytön sääntelyyn voisi tulla.
Pienpetorautojen käytöstä on käyty paljon keskustelua sen jälkeen, kun tieto kahden emokarhun haavoittumisesta pienpetorautoihin levisi julkisuuteen.
Pienpetorautojen täyskielto ei Lepän mielestä ole vaihtoehto.
– Me tarvitsemme pienpetoraudat, se on aivan selvä. Emme muuten selviä minkki- ja muista vieraslajiongelmista, jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
– Meillä on selkeät säädökset siitä, miten pienpetorautoja käytetään. Pienpetorautojen pitää olla suojuksessa, ja jos karhu särkee suojuksen, silloin ne raudat laukeaa. Näin ovat säädökset ja näin pitää toimia, Leppä sanoo.
– Kyllä nyt käytännössä tarvitaan tarkempaa ohjeistusta. Asia on hoidettu teoriassa, muttei käytännössä.
Metsästyslain mukaan eläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Laissa ei kuitenkaan kerrota, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
Pienpetoraudat haavoittavat Veistolan mukaan muitakin eläimiä kuin karhuja.
– Meille on tullut tietoja, että niihin on jäänyt myös ahmoja.
Mikäli pienpetorautojen täysikielto ei tule kysymykseen, pitäisi Veistolan mielestä rautojen käyttöä säädellä nykyistä enemmän.
– Yksi asia olisi, että ne olisi pakko koteloida. Nyt ihmiset saavat tilattua niitä nettikaupoista koteloimattomina.
Vieraslajeja, kuten minkkiä ja supikoiraa, pyydetään pienpetorautojen lisäksi häkkipyydyksillä, mutta niiden käyttö on petorautoja työläämpää.
SLL on vuosia vaatinut pyyntirautojen kieltoa.
– Jos pienpetoraudat kiellettäisiin, niiden käyttö voitaisiin sallia lintusaarilla, jossa pienpetoraudat asennetaan ammattilaisten toimesta.
Julia Blomqvist
