Vihdoinkin, pääsi monen suusta, kun lunta vihdoin satoi maahan. Onnen tunteessa sitä sietää myös paukkupakkaset. Ehkä lumi nyt pysyy ainakin hetken.
Kinos, nuoska, hiutale, puuteri ja sohjo. Kaikki nämä sanat kertovat jotain lumesta. Tänä talvena näitä termejä ei kuitenkaan ole tarvinnut juurikaan käyttää.
Jos järjellä ajattelee, niin se on vain hyvä asia. Kun lunta ei ole, ihmiset pääsevät helpommalla. Autoja ei tarvitse kuoria kasan alta ja lumityöt eivät rasita selkää. Lumen puuttuminen tuo myös selvää rahallista säästöä, kun kaupungin kuorma-autot eivät kuljeta lunta kasoille ja tiet pysyvät sulina.
Järjelliset perustelut eivät kuitenkaan auta, kun joulu oli musta ja hiihtämään olisi ollut kova hinku. Mieleen hiipii muisto, jossa koululaiset hyppäsivät suin päin lumea täynnä olevaan ojaan tai laskivat potkukelkkaletkassa alas koululta vievää mäkeä. Tuolloin ei haitannut edes kengän varresta jalkaan ujuttautunut kylmyys, sillä ilo oli sen väärti.
Vaikka lumi on ollut tiukassa, epätoivoon ei ole syytä luisua. Kun on vähänkin pakkasta, hiihtää voi ladulla, johon lumi on rahdattu. Luistella voi puolestaan jäähallissa. Laskettelusta innostuvan vaihtoehtona on myös pakata perhe autoon, kääntää nokka Lappia kohti ja antaa auton syödä kilometrejä.
Yhteistä näille ratkaisulle on kuitenkin se, että lompakon pitää olla auki. Summat ovat kovin erisuuruisia riippuen siitä, minkä vaihtoehdon valitsee. Tosiasia on, että alkutalvesta edes pyllymäki tai lumilyhdyn teko eivät ole olleet ilmaista hupia.
Suomen talven ylellisyys on tajuttu myös Ylistarossa. Ylistaron Kylänpäässä on tehty 12 vuoden ajan lasi-igluja Lapin laskettelukeskuksiin. (Epari 2.12.2015). Kun turisti saa nukkua lumen keskellä ja näkee lasin läpi revontulet, niiden vuokraussuosio on taattu.
Tämä on todettu laskettelukeskuksissakin: Vaikka yö maksaa viitisensataa euroa, iglut ovat varattuja ympäri vuoden. Eparin jutun mukaan lasi-iglujen valmistajilla ei ole itsellään moista, sillä yhden iglun valmistaminen maksaa pienen omakotitalon verran.
Kun pakkanen pysyi poissa, lumetuskaan ei onnistunut. Etelä-Pohjanmaan laskettelukeskuksissa harmiteltiin, että joulusesonki menetettiin tänä vuonna jo kolmannen kerran (Ilkka 29.12.2015).
Pohjoisessa nietos-sanaa voi käyttää. Olo on kuin turistilla, jos näkee lumen roikkuvan puiden latvoilla ja katoilla on paksu kerros valkoista ihanuutta. Lasten lisäksi hullaannuksissaan ovat myös pimeyteen kyllästyneet aikuiset.
Lumi tekee ympäristöstä rauhallisen ja levollisen. Tästä rauhasta olisi ylellistä nauttia myös meidän leveysasteillamme.
Olemme tottuneet siihen, että tärkeimmät asiat ovat ilmaisia tai ainakin lähes. Näihin luen perheen ja ystävien lisäksi saasteettoman ilman, puhtaan veden ja lumen. Näin ei todennäköisesti ole jatkossa.
Toivottavasti olen väärässä. Lasten pitäisi päästä nauttimaan kylmästä, kosteasta ja kaikin puolin ihmeellisestä lumesta myös tulevaisuudessa. Sama koskee myös aikuisia.
Paljonko sinä olisit valmis maksamaan siitä, että saat hypätä ojaan, joka on täynnä lunta?
HELENE KÄLLI
helene.kalli@i-mediat.fi