Julkiset rakennukset rapistuvat ennen aikojaan. Rakennusten elämänkaari on lyhentynyt huolestuttavasti. Purkutuomiolle joutuu ulkoisesti siistejä, uudennäköisiä rakennuksia. Usein todetaan sisäilmaongelmia ja rakennuksessa työskentelevät saavat oireita. Pahimmassa tapauksessa altistumisen pitkittyessä seuraa työkyvyttömyys.
Syyt rakennuksen huonoon kuntoon ovat useimmiten joko virheet suunnittelussa tai rakentamisessa tai sitten kiinteistöä ei ole hoidettu asiantuntevasti ja huolellisesti. Sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen osalta rakennusvalvonnalla ja lopputarkastuksella on keskeinen rooli.
Vesi ja kosteus ovat rakennuksen tuhon alku ja juuri. En ole milloinkaan ymmärtänyt, miksi rakennetaan tasakattoja ja räystäättömiä rakennuksia. Hyvin erikoista oli sekin, kun 70-luvulla isoon julkiseen rakennukseen tehtiin ikkunanpuitteet alumiinista ja sittemmin vaihdettiin ne sopimattomina puisiin.
Seinäjoen kaupungin kiinteistöjä hoitaa huoltomiesjärjestelmä, joka saa tehtävät sen mukaan, mitä laitokset ovat ilmoittaneet tietokoneohjelmaan. On syntynyt vaikutelma, että käytäntö on jäykkä ja byrokraattinen. Onko kysytty kiinteistöissä toimivien mielipidettä?
Järjestelmästä helppo tehdä tilastoja ja seurantaa, mutta onko tieto aina kiinteistön hoidon kannalta riittävää ja oikein kohdistuvaa? Pikkuviat saattavat jäädä korjaamatta ja pääsevät etenemään hitaasti ja salakavalasti. Paikat rapistuvat hissukseen, koska pihalla ei ole entiseen tapaan valvovaa silmää, joka näkee viat ja huolehtii rakennuksen kunnosta.
Ehdotan, että isoille kiinteistöille, esimerkiksi kouluille, tulee palkata vakituiseen työsuhteeseen osaava talonmies/vahtimestari. Pienempiä kiinteistöjä yhdellä vahtimestarilla voisi olla vastuullaan useampia. Tämä järjestelmä olisi pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattava ja moni kiinteistö säästyisi isoilta remonteilta ja ennenaikaiselta purkamiselta.
Martti Pajulammi
kuntavaaliehdokas (kesk.)
Seinäjoki