Seinäjoen rajalle on uutisen mukaan selvityksessä tuulivoimarakentamista yksityisten yritysten toimesta. Tuulivoima on energiamuotona ilmastoystävällistä ja näin sopisi kaikkien kuntien hiilineutraaliustavoitteisiin.
Tuulivoima tuo tuloja kiinteistöveron mukana myös kunnalle sekä maanomistajille maanvuokrasopimuksina. Esimerkiksi Pyhäjoella kiinteistövero tuotto on 653t€ (37 voimalaa). Meneekö todellinen tuotto ja valtion tuet yritysten pussiin?
Ympäristövaikutukset ovat kuitenkin varmasti suurin asia. Vaikutusta kulttuurimaisemaan on varmasti, mutta kuinka merkittävä se on? Lukumäärä, sijainti ja voimaloiden korkeus ovat tärkeitä. Asia vaatiikin laajat kuulemiset ja selvitykset kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kautta.
Terveysvaikutukset ja toiminnan aikana syntyvät päästöt sinänsä ovat tietyllä lailla kaikkien energiamuotojen haaste. Ihmisen toiminnassakin syntyy ääntä ja melua ja aina rakentamisessa nämä asiat tulee huomioida.
Suomessa tuotettiin tuulivoimalla 10 prosentin vuoden 2020 sähköstä ja tavoite 2030 on 30 prosenttia. Tuotanto luo omavaraisuutta, mutta mielestäni tällaiset hankkeet pitäisi olla kaupungin omistuspohjan alla. Pelkkä kiinteistöverotuotto on Seinäjoen budjetissa pieni osa.
Yhteistyö tässä yli kuntarajojen Lapuan kanssa olisikin ensisijaisen tärkeää eikä selvityksistä pitäisi aina kuulla lehtien sivuilta. Vaihtoehtoja toki on, mutta uskon, että tulevaisuuden energiaa ei voida sitoa vielä pitkään aikaan yhteen lähteeseen perustuvaksi. Puu, tuuli, aurinko sekä turve pitäisi olla hajautetusti kaikki käytössä ja sijainnit ja määrät puntaroitu tarkoin. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa maakuntakaavalla ohjausta ja pitkän ajan visioita. Kaavojen joustavuus ja nopeus ovat myös nykyaikana hyvin tärkeitä. Vaihtoehtoja on. Pelkkä vastustaminen ei ratkaise lopulta mitään.
Jarkko Panu
kuntavaaliehdokas (kok.)