Teet päätöksen ja annat kuntavaaleissa äänesi henkilölle, joka valituksi tultuaan osaltaan päättää puolestasi Seinäjoen kaupungissa.
Jos taas jätät äänestämättä, annat valtakirjan kenelle tahansa.
Kuntaliiton laatima ja internet-sivuilta löytyvä yksinkertaistettu kuva ”Mitä kunta tekee tulevaisuudessa?” osoittaa selkeästi, mistä asioista valtuutetuiksi valitut kunnassa, kuten Seinäjoella, maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen päättävät. Tämän hetkisen tiedon mukaan siis vuoden 2019 alusta alkaen. Sitä ennen, eli vuoden 2018 loppuun saakka, valtuustoon valitut päättävät myös kunnan suurimman toimialan, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Se on siis vielä pari vuotta kunnan suurin toimiala.
Haluan korostaa, että myös maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen Seinäjoen kunnassa tehdään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Sitä tehdään muiden kunnan toimialojen valitsemien ratkaisujen, politiikkojen, lisäksi. Saatat miettiä - miten niin? Vastaukseni on tässä: Jokaisella kunnassa tehtävällä päätöksellä on suora tai välillinen vaikutus eri-ikäisiin asukkaisiin kuten myös alueellamme muualta työssäkäyviin tai opiskeleviin henkilöihin sekä yrityksiin. Kuntien päätöksillä on asukkaisiin kohdistuvat sosiaaliset, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät vaikutuksensa. Ellei päätösten vaikutuksia tunnisteta, ennakoida ja arvioida jo päätöksentekovaiheen valmistelutyössä sekä poliittisten ryhmien välisessä vuorovaikutuksessa, ajetaan eteenpäin niin kutsutusti sammutetuin lyhdyin.
Päätösten ja tulevaisuudessa myös useamman päätösvaihtoehdon valmistelusta vastaavat virkavastuulla kaupunkimme keskeiset viranhaltijat. Useamman vaihtoehtoisen päätösesityksen valmistelu vie viranhaltijalta ja hänen tiimiltään ainakin aluksi enemmän aikaa, mutta kipeissä ratkaisuissa eri päätösesityksen välillä on mahdollista tehdä päätösten vaikutuksia ennakoivaa arviointia. Useamman vaihtoehdon toimintatavalla mahdollistuu valtuutettujen, asiakasraatien ja muun muassa kokemusasiantuntijoiden kuuleminen, osallistuminen ja sitoutuminen.
Yhdyn ehdottomasti valtionhallinnon esitykseen, jonka mukaan kuntapäätöksenteossa on otettava käyttöön päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA). Tämän menetelmän käyttöönoton välttämättömyyden toin Keskustan valtuustoryhmälle jo viitisen vuotta sitten kesäkuussa ja sen perusteella valtuustoryhmämme teki valtuustoaloitteen. Se meni niin kutsuttuun tiedoksi -mappiin. Nyt päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenetelmän käyttöä edellytetään lakiluonnoksessa. Olimme siis aikaamme edellä.
Kuntalaisiin, siis meihin kaikkiin, kohdistuva päätöksenteko on siis kuntalaisten, viranhaltijoiden, valtuutettujen ja erinäisten yhteistyökumppaneiden välistä yhteistoimintaa. Näihin lukeutuvat myös järjestötoimijat. Jotta yhteistoiminta on strategista, päämäärätietoista ja selkeästi roolitettua, vaaditaan yhteistoiminnan johtamista.
Arja Hyytiä
Hallintotieteiden maisteri
Seinäjoki