Nuorten ja lasten avuntarve on lisääntynyt monellakin mittarilla. Nuoret hakevat yhä useammin apua koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta mielialaoireisiin, koulu- uupumukseen, ahdistukseen ja tarkkaavuushäiriöihin.
Kouluterveyskyselyt tehtiin tänä keväänä Seinäjoen kouluissa, vastauksia niistä vielä odotellaan. Edellisellä kerralla kyselyt tehtiin vuonna 2019.
Kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta koki silloin perusopetuksen yläkoulussa tytöistä 17.3 %, pojista 5.8 %, lukiossa tytöistä 22 %, pojista 7 %, ammatillisissa oppilaitoksissa tytöistä 23.7 % ja pojista 6.1 %. Tytöistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 25–35 prosenttia.
Lisähaasteen nuorten ja lasten jaksamiseen tuovat koronavuosi ja etäopetushaasteet.
Nuoret elävät monenlaisten paineiden kanssa. Sosiaalisen median luoma vääristynyt kiiltokuva luo kovastikin paineita. Perheiden haasteet tuntuvat myös nuorten hartioilla, opiskelupaineet, pääsy jatko-opintoihin murehduttaa. Nuori etsii paikkaansa yhteiskunnan haasteiden edessä ja tarvitsee monenlaista tukea.
Keskusteluissa nuorten kanssa käy selväksi, että ahdistus ja mielialaoireet ovat lisääntyneet. Nuoret ovat myös huolissaan kavereistaan, jotka eivät uskaltaudu hakemaan apua. Kun nuori viimein rohkaistuu, hoitoketjut olisi oltava tiiviit ja nopeat. Ei saa joutua odottamaan kohtuuttoman pitkää aikaa. Nuoret eivät hae turhaan apua, silloin kun terveydenhoitajan ovi käy, tarve apuun on todellinen.
Vaikka nuorten avun tarve jaksamiseen liittyvissä haasteissa on koko ajan lisääntynyt, auttajatahojen resurssit eivät ole pysyneet menossa mukana. Jotta laadukkaat terveydenhoitopalvelut toteutuisivat, Seinäjoella on tarve lisätä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajia ja koululääkäreitä. Tällä hetkellä aika ei riitä kaikkiin lakisääteisiin terveystarkastuksiin. Myös tukikäynteihin tarvitaan aikaa ja paneutumista. Sähköisiä hyviä itsehoitomalleja on olemassa hoidon tueksi, mutta nuori tarvitsee myös oikeaa ihmistä tuekseen ja keskustelukumppanikseen, ei pelkkää virtuaaliapuri Milliä.
Julkisuudessa puhutaan paljon psykologi ja kuraattoripalveluiden vähäisyydestä, mutta liian vähän keskustellaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseista. On ollut myös puhetta nuorisoneuvolasta, mutta sehän on jo olemassa. Kouluilla toimivat terveydenhoitopalvelut jatkavat lastenneuvolan jälkeen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa.
Nuorten terveyspalveluihin on syytä kiinnittää huomio seuraavalla valtuustokaudella. On aika laittaa nuorten terveyspalvelujen resurssit kuntoon. On aika hankkia koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon tarpeeksi auttajatahoja. Nuori ei voi odottaa. Hänen aikansa on nyt.
Anne Ahonen
opiskeluterveydenhoitaja
Kuntavaaliehdokas (sd)