Hallituksen ehdotus maakuntien itsehallinnosta on periaatteellisella tasolla oikeansuuntainen, koska sen tavoitteena on hajauttaa valtaa pienempiin yksiköihin (desentralisaatio).
Kyse on läheisyysperiaatteesta, joka on kansanvaltaisuuden perusta. On järkevää, että paikalliset ihmiset päättävät paikallisista asioista. Kaikkea ei tarvitse päättää Helsingissä. Maakuntauudistuksen ongelma on kuitenkin se, että se ei anna maakunnille todellista valtaa.
Suomi on suuri, äärimmäisyyksien maa. Olosuhteet vaihtelevat paljon Pohjois-Lapin tuntureilta ja erämailta pääkaupunkiseudun vilskeeseen. Automatka Nuorgamista Helsinkiin on yli 1300 kilometriä. On uskonnollisia alueita, maatalousalueita, korpiseutuja, saaristoja ja suurkaupunkeja.
Verotus- ja lainsäädäntövallalla varustettujen osavaltioiden (maakuntien) perustaminen huomioisi maamme alueiden erilaisuuden. Laaja itsehallinto edistää kaupunkikeskusten kehittymistä, mutta antaa myös maaseutumaisille alueille keinon kilpailla ja luoda työpaikkoja. Julkisen sektorin kilpailutukset voidaan tuoda lähemmäs paikallisia yrittäjiä. Jos jossain osavaltiossa säädettäisiin huono laki ja siitä aiheutuisi ikäviä seurauksia, nämä haitat eivät leviäisi koko Suomeen, vaan ainoastaan kyseiseen osavaltioon. Näissä demokratian laboratorioissa voidaan välttää toisten tekemiä virheitä ja ottaa niistä opiksi.
Pieniä itsehallintoalueita on olemassa ympäri maailmaa. Esimerkiksi Sveitsissä on asukkaita vain 8 miljoonaa ja maassa on useita alle 50 000 asukkaan itsehallintoalueita (kantoneita). Jokaisella kantonilla on oma parlamenttinsa, perustuslakinsa ja tuomioistuimensa. Pienimmässä kantonissa on asukkaita alle 16 000, eli pienen suomalaisen maaseutukaupungin verran. Itsehallinto ei siis vaadi mitään tiettyä asukaslukua toteutuakseen, vaan kyse on poliittisesta tahdosta: Halutaanko valtaa keskittää vai hajauttaa?
Todellisen itsehallinnon antaminen maakunnille vahvistaisi lähidemokratiaa ja antaisi maakuntien ihmisille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan elinympäristöön.
Aleksi Hernesniemi
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Kannus