En voi kehua olevani ahkerimpia kirjojen lukijoita. Mutta ollaan jo pitkällä, kun tiedostaa kirjojen merkityksen. Niitä merkityksiä, eli syitä lukemiseen on paljon. Oppiminen, keskittyminen, rauhoittuminen, aivovoimistelu, mielikuvituksen kehittyminen, ajankulu, ajattelu, erilaisuuden ymmärtäminen, omien mielipiteiden jalostuminen ja ihmisenä kehittyminen kokonaisvaltaisesti jne., vain muutamia mainitaksena. Kirja toimii jopa illalla nukahtamislääkkeenä, jolla ei ole sivuvaikutuksia. Ja tietysti kaiken tämän jälkeen mielenterveys.
Lukeminen voi olla parhaimmillaan myös vuorovaikutuksen väline. Vuorovaikutus on tärkeä osa ihmisyyttä, joka on kytköksissä mielenterveyteen, tasapainopainoiseen elämään ja tyytyväisyyteen. Kun lukee, kokee mitä erilaisimpia asioita toisten kokemusten kautta. Ei tarvitse opetella kantapään kautta tekemällä itse kaikki virheet. Voi oppia toisten virheistä, eli viisastua ilman että täytyy kokea kaikki traumat itse. Traumoja riittää jokaisen elämässä vähintään riittävästi muutenkin. Näin voisi hiukan huumorin höystämänä ajatella.
Kirjojen sanoma avautuu eri ihmisille eri tavalla. Se tekee siitä taidetta. Siksi on tärkeää rikastaa kokemaansa keskustelemalla muiden kanssa kirjojen pohjalta mielikuvista ja tuntemuksista, joita kirja herätti.
Perinteinen painettu kirja on erinomainen keksintö, vaikka se onkin vanha. Se edustaa tyyntä rauhallisuutta, pysyvyyttä ja turvallisuutta. Se ”pysyy ja paranoo”, kun elämäntyyli kiihtyy sähköisten tiedotusvälineiden orjuuttamille median suurkuluttajille ähkyksi asti. Ne eivät anna riittävästi aikaa omalle pohdinnalle. Jopa tv-uutisissa kerrotaan yhtä aikaa monta uutista samanaikaisesti. Uutistenlukija puhuu yhtä ja kuvaruudun alareunassa juoksee tekstiuutiset aivan muista aiheista.
Suomalainen kirjastolaitos ansaitsee oman lukunsa. Suomen ensimmäinen kirjasto, Vaasan lukukirjasto aloitti jo vuonna 1784. Se entinen lainakirjasto tai lainasto, jota pienemmissä kunnissa pyörittivät usein ansiokkaasti uranuurtajina sivutoimisesti kansakoulunopettajat, on tänä päivänä varsinainen tietopankki, jota jokaisen kuntalaisen kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän. Kirjasto on nykyisin jokaisen ulottuvilla, varallisuuteen katsomatta.
Kirjasto on täynnä muutakin toimintaa kuin kirjojen lainaamista, joka kuitenkin lienee edelleen sen päätehtävä. Kirjastoissa järjestetään monenlaisia tapahtumia, niin aikuisille kuin lapsillekin. Esimerkkinä kirjailijavierailut, keskustelu- ja lukupiirit, taidenäyttelyt ja elokuvanäytökset. Käyttäjälle maksutonta ja yksi parhaista kulttuuripalveluista, mitä verovaroilla järjestetään.
Martti Saarikoski
Seinäjoki