Viime lauantaina olin katsomassa Törnävän kesäteatterissa Xanadua.
Antiikin Kreikka ja myös ajan käsite olivat musikaalissa sen verran paljon esillä, että aloin kotona muistella joskus jollain luennolla kuulemaani antiikin aika-käsitystä. Siihen sisältyy kaksi tasoa: Kronos ja Kairos.
Kronoksella tarkoitetaan tätä joka hetki mittaamaamme kellotettua aikaa. Sitä vääjäämättä juoksevaa numeropeliä, jonka mukaan tapaamme järjestää päivämme ja elämämme.
Sen ulkopuolella on harvinaisempi, mutta arvokkaampi kairos-aika. Sillä viitataan stressittömiin hetkiin, jotka tempaavat mukaansa ja tuntuvat tärkeiltä ja merkityksellisiltä.
Nuo hetket ovat tietysti täysin subjektiivisia, kelle mitäkin. Niitä voivat olla vaikkapa kesäyössä fiilistely, luonnonveteen pulahtaminen, yllätykselliset kakkukahvit, hauskat hetket läheisten ja rakkaiden kanssa.
Kairos voi olla myös täydellistä omaa aikaa. Pysähtymistä ajatuksiinsa sen äärelle, mitä minä tarvitsen, mitä elämältäni haluan, ja mitä voin tehdä sen eteen. Kairos voi olla hyvä hetki kairata itseään esiin kaiken pintamönjän alta.
Tätä kirjoittaessa aloittelen lomaani. Koetan lomalla etsiä ja löytää, pakottamatta, myös kairos-aikaa.
Sellaisia hetkiä, jolloin oravanpyörä pysähtyy ja muuttuukin pehmeäksi oravanpesäksi, omaksi maailmanikkunaksi, josta voi nautinnollisesti tiirailla ympärilleen ja todeta, että kyllä, tästä minä pidän. Voi kenties taputtaa itseään olalle ja onnitella siitä, että juuri nyt voi hyvin, elää ja tuntee.
Kairoksella voidaan tarkoittaa myös täydellistä tilaisuutta tehdä tai puhua jostakin. Kairos voi siis olla ajankohta, jolloin on paras hetki tarttua ja ottaa jokin tietty asia esille.
En ole niinkään metsästäjä, ehkä enemmänkin keräilijä. Arvelen kuitenkin, että kairoksenmetsästäjän varusteet ovat kevyitä. Hänen vyölaukustaan ei välttämättä aina löydy edes puhelinta.
Lomalla kännykkä ei muutenkaan saisi olla kovin kiinnostava esine. Toki tarpeen monen asian hoidossa, mutta niin, ettei se olisi juuri välttämätöntä työkalua kummempi. Jos ja kun jokaisella ihmisellä on oma elämä, lomalla sitä varmasti riittää elettäväksi myös ilman jokapäiväisiä nettiuutisia ja somea. Yritetään, ei luvata.
Hyvää kesää kaikille Eparin lukijoille. Voikaa hyvin. Älkää kainostelko, mutta koettakaa kairostella.
Tero Hautamäki
päätoimittaja