Seinäjoki sai alkunsa rautatiestä. Kaupunki syntyi sen varteen ja kasvoi pikku hiljaa merkittäväksi risteyspaikaksi.
Risteyspaikka on Seinäjoelle kuvaava termi. Logistisesti junaradat ovat luoneet meille merkittävät yhteydet etelään ja pohjoiseen, mutta myös länteen Vaasan kautta ja itään läpi Jyväskylän. Unohtaa ei tietenkään sovi jo vuosikymmeniä sitten hiljennyttä Suupohjan rataa. Sen henkiinherättämisen ikuisuusprojektin yhteydessä on Seinäjoelle ideoitu muun muassa logistiikkakeskusta, joka toimisi tärkeänä linkkinä muun muassa Kaskisista tuotavan biopolttoaineen kuljettamisessa.
Kaksi viikkoa sitten VR ilmoitti seitsemän vuoron lopettamisesta Seinäjoki-Vaasa välillä. Viime viikolla tuli tieto Seinäjoki-Jyväskylä -radan lakkauttamisesta kokonaan. Päätöksistä kärsii maakuntien ja seutukuntien välinen liikenne. Logistiseen murhenäytelmään voidaan lisätä vielä Seinäjoen lentokentän lopullinen hiljeneminen YT-neuvotteluiden niitettyä odotetusti 100 prosenttisen sadon
Ei ole uutta, että Suomessa poikkiliikenne on ongelma. Ylös ja alas pääsee kyllä, mutta sivuttain kulkemista ei infrastruktuuri suosi.
Jos junaliikenne ei toimi, on kehittävä maantieverkostoa. Ilman Seinäjoki-Jyväskylä -raideosuuden lakkauttamistakin valtatie 18 kehittäminen on ajankohtainen asia. Autoilu Seinäjoelta Keski-Suomen pääkaupunkiin on tuskainen taival surkean Multia-Myllymäki -osuuden vuoksi. Kapeaa, mutkaista ja kuoppaista tietä kilometritolkulla.
North East Cargo Link II -hankkeen raportista selviää, että liikennemäärät ovat Myllymäen ja Multien välillä 1 900–1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vertailun vuoksi kerrottakoot, että todella vilkkaalla Seinäjoki-Lapua välillä suhaa vuorokaudessa noin 9 000 menopeliä. Kurikan ja Kauhajoen välillä 3 000. Valtatie 18 parantamalla liikennemäärät todenäköisesti kasvaisivat, koska reitti palvelisi myös tavaraliikennettä nykyistä paremmin.
Kuitenkin. Tieverkoston kehittäminen on kallista, aikaa vievää ja monimutkaista. Jos ei olisi, se varmaan olisi tehty jo. Siihen ajatukseen ei kannata tuudittautua, että se tapahtuisi lähivuosina. Lisäksi jos rinnastetaan tylysti maantieverkoston kehittäminen ja joukkoliikenne, tukee ensimmäisenä mainittu eritoten yksityisautoilua. Se ei voi olla toivottu linja kestävän kehityksen ja -talouden näkökulmasta.
Poliitikot ovat onneksi jo nousseet vastarintaan. Junahuolia käydään purkamassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille ensi kuussa. Toivotaan, ettei Helsingistä tarvitse tulla takaisin kotiin ainakaan maitojunalla.
Laura Syväoja
päätoimittaja