Kansanedustajien oikeutta asettua ehdolle maakuntavaaleihin eli aluevaaleihin ei pidä rajoittaa esimerkiksi puolueiden tekemällä sopimuksella, ajattelee 60 prosentin enemmistö Lännen Median kyselyyn vastanneista kansanedustajista.
Kyselyyn vastasi 67 kansanedustajaa 17.–24. kesäkuuta. Vastausprosentti oli 33,5.
Vaikka vastanneiden kansanedustajien enemmistö ei halua periaatteellista rajoitusta, monet kritisoivat ajatusta monen tehtävän hoitamisesta yhtä aikaa ja toivovat aluevaltuustoihin valittavien luopuvan samalla kunnanvaltuutetun tehtävistä.
Keskustelun aluevaalien mielekkyydestä nosti eduskunnassa esiin perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja
– Kuntavaalien katastrofaalisen äänestysaktiivisuuden jälkeen meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme siitä, mitä aluevaaleissa tulee tapahtumaan. Kyseessä on uusi hallinnon taso, joka on suurimmalle osalle kansalaisista paitsi kaukainen ja abstrakti, myös epämieluisa. Tämä yhdistettynä väestön yleiseen sote-väsymykseen lupaa hyvin heikkoa kiinnostusta ja äänestysaktiivisuutta, Purra vastaa kyselyssä.
Vastanneista edustajista 18 prosenttia rajoittaisi oikeutta asettua ehdolle aluevaaleissa, jos kansanedustaja istuu myös kunnan- tai kaupunginvaltuustossa.
Vastaajista 4 prosenttia rajoittaisi ylipäätään kansanedustajien oikeutta istua aluevaltuustoissa. Vastanneista 18 prosenttia ei vielä osannut sanoa kantaansa. Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin keskiviikkona.
– En usko, että ajatus puolueiden yhteisestä sopimuksesta olla asettamatta istuvia kansanedustajia ehdolle saa sen suurempaa kannatusta, koska se sotii puolueiden poliittista intressiä vastaan. Silloin tietenkään yhdenkään puolueen ei kannata sitä yksin noudattaa, koska se kärsisi siitä hyvin todennäköisesti itse. Ongelma on kuitenkin nostettava esille, jatkaa Purra.
Kriittisimmin kansanedustajien aluevaaliehdokkuuksiin suhtautuvat Liike Nyt, kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset.
Kokoomuksesta 46 prosenttia vastanneista ei rajoittaisi ehdolle asettumista, mutta 34 prosenttia rajaisi osallistumista aluevaaleihin. Vihreistä kunnanvaltuutettujen oikeutta istua maakuntavaltuustossa rajoittaisi 28 prosenttia, mutta 43 prosenttia ei rajoittaisi ehdokkuuksia.
– Kansanedustajan pitäisi sitoutua luopumaan kaupunginvaltuutetun tehtävästä, mikäli tulisi valituksi maakuntavaltuustoon, sanoo
Kristillisdemokraattien ja rkp:n vastausosuudet ovat niin pienet, ettei niistä voi vetää johtopäätöksiä puolueen edustajien kokonaiskannoista. Molemmista vastasi vain yksi kansanedustaja.
Ehdolle aikovia kansanedustajia ovat muun muassa entinen sosiaali- ja terveysministeri
– Kansanedustajalla on tietoa siitä, mitä hyvinvointialueiden lainsäädäntö pitää sisällään, mikä helpottaa toimeenpanossa. Kategorinen kielto jonkin toisen luottamustehtävän johdosta ei ole järkevää, sanoo Risikko.
Lisäksi ehdolle aikovat tämän hetken tiedon mukaan asettua esimerkiksi keskustan
– Oman ammatti- sekä päättäjätaustani perusteella koen, että minulla on kaikkein eniten annettavaa jatkossa päättäjänä juuri hyvinvointialueen valtuustossa, sanoo röntgenhoitajana ja pääluottamusmiehenä Vaasan keskussairaalassa toiminut Berg.
Sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille eli maakunnille 2023 alusta. 21 hyvinvointialueen lisäksi palveluista vastaa Helsingin kaupunki omalla alueellaan. Ensimmäiset alue- eli maakuntavaalit on määrä järjestää ensi vuoden alussa.
Vaaleja koskeva lainsäädäntö ei rajoita kansanedustajien luottamustoimien määrää.
– Harkinta jää ehdokkaalle itselleen. On siis mahdollista olla samaan aikaan kansanedustaja tai Euroopan parlamentin jäsen, kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu, kertoo oikeusministeriön vaalijohtaja
Myöskään hallituksen esitykseen perustettavista hyvinvointialueista ei sisälly rajoituksia maakuntavaltuutettuna toimimisesta.
Vaikka ikuisuushankkeeksi leimattu sote-uudistus eteni, epäselvyyttä on yhä maakuntaverosta. Veroa valmistellaan, mutta hallituspuolueilla on erimielisyyttä siitä, milloin ja millä ehdoilla maakuntavero tulisi voimaan.
Maaliskuussa raporttinsa luovuttanut parlamentaarinen työryhmä suhtautui maakuntaveroon kriittisesti. Työryhmän mielestä pelkkien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei ole riittävä peruste uuden veron käyttöönotolle.
Joonas Kuikka Jussi Orell
