Kansaneläkelaitos Kela ja työttömyyskassat valvovat Suomessa työttömien aktiivisuusilmoituksia, kun ne päättävät aktiivimallin vaikutuksesta maksamaansa työttömyysetuuteen.
Lännen Media kysyi Kelalta ja 26 työttömyyskassan johtajalta, kuinka aktiivisuusilmoitusten valvonta toteutetaan. Lisäksi kysely lähetettiin 15 TE-toimiston johtajalle. Työttömyyskassoista vastasi 19 ja TE-toimistoista 11. Vastausprosentti oli Kela mukaan lukien 74. Kyselyn vastausaika oli 21.–29. elokuuta.
Työttömyyskassoista 79 prosenttia tarkistaa kaikki aktiivisuusilmoitukset ja 21 prosenttia tarkistaa osittain. Kela tarkistaa aktiivisuusilmoitukset osittain. Työttömyyskassat tarkistavat aktiivisuusilmoituksista 95–100 prosenttia. Kela tarkistaa noin 90 prosenttia.
Työttömyyskassoista valtaosa eli 69 prosenttia piti nykyistä valvontakäytäntöä riittävänä. 26 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa ja 5 prosenttia oli tehokkaamman valvonnan kannalla.
"Lähtökohtana luottamus asiakkaaseen"
Aktiivisuutta valvovat tahot saavat tiedot palkoista ja yritystuloista verottajalta, joten työssäolon todentaminen onnistuu aina. TE-toimistojen koulutuksista tulee selvitys TE-toimistoilta.
Aktiivisuusehto voi täyttyä myös muiden tahojen järjestämillä koulutuksilla. Näissä luotetaan toisinaan työttömän työnhakijan omaan sanaan.
– Lähtökohtana Kelalla on luottamus asiakkaaseen. Osasta aktiivisuustiedoista Kela saa tiedon asiakkaan ilmoituksen lisäksi myös muuta kautta, esimerkiksi TE- toimiston palveluihin osallistumisesta, toteaa Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula kyselyssä.
– Tarkastamme tietoja pistokoeluontoisesti, mutta pystymme tarvittaessa tarkastamaan kaikki aktiivisuusilmoitukset, kertoo puolestaan Paperityöväen työttömyyskassan johtaja Arto Turunen.
Kukaan ei ole havainnut huijausyrityksiä
Luottamus yhdessä pistokokeiden kanssa osoittaa, että suomalaiset työttömät ovat hyvin rehellisiä aktiivisuusilmoituksissaan.
Yksikään kyselyyn vastanneista tahoista ei ollut huomannut, että aktiivisuusilmoituksissa olisi yritetty huijata. Ainakin valvonnan perusteella koulutuksissa on todella oltu paikalla.
Enemmänkin kyse on ollut puolin ja toisin epätietoisuudesta, mitä aktiivisuudeksi hyväksytään.
– Tässä asiassa ei ole yritetty mitenkään erityisesti huijata, mutta aktiivisuuden kertyminen on kyllä ollut epäselvä aktiivimallin käyttöönoton aikaan, toteaa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassan johtaja Antti Vienola .
Epätietoisuutta, mitä aktiivisuuteen hyväksytään
TE-toimistot eivät valvo aktiivisuutta, mutta ne järjestävät koulutuksia, joita hyväksytään aktiivimallin aktiivisuudeksi.
–Isohan pulma on ollut siinä, että pitkään alkuvuodesta ei ole ollut tiedossa, että mitä kaikkea aktiivimalliin oikein luetaan. Edelleenkin on samaa pulmaa, toteaa Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen .
Hän toivoo, että aktiivimallin ongelmia korjataan jatkossa.
–En ole vieläkään nähnyt luvattuja tarkennettuja muutosohjeita tai lakimuutoksia. Olemme esittäneet että entistä laajemmin eri tahojen, kuten järjestöjen tai liittojen valmennuksia pitäisi hyväksyä. Aktiivisuutta on monenlaista, ja alkuvaiheissa sitä on katsottu kapeasti vain viranomaisvinkkelistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö onkin valmistellut muutosta, jolla myös järjestöjen, kuntien ja työnantajien valmennuksia sekä toimintaa hyväksyttäisiin aktiivisuuden osoitukseksi. Uudistus on juuri palannut lausuntokierrokselta ja sitä viilataan palautteen perusteella. Voimaantulon aikataulu on vielä auki.
Lisäksi Lex Lindström saa jatkoa, mikä tarkoittaa, että osa eläkeikää lähestyvistä pitkäaikaistyöttömistä armahdetaan eläkkeelle myös aktiivimallin ulottumattomiin.
Joonas Kuikka