Johtajaylilääkäri Auvo Rauhala Vaasan sairaanhoitopiiristä sanoo, että perustuslakivaliokunta sai sosiaali- ja terveysministeriöltä lisälausunnon, jossa on merkittäviä virheitä erikoissairaanhoidosta ja Vaasan keskussairaalasta.
– Lisälausunnossa esitetään Vaasan keskussairaalasta runsaasti vähintäänkin harhaanjohtavaa ja osin täysin virheellistä tietoa. Näin sairaala on saatettu aiheettomasti huonoon valoon.
Perustuslakivaliokunta ei ole Rauhalan mukaan saanut kaikilta osin oikeaa ja tasapuolista Vaasan keskussairaalaa koskevaa tietoa voidakseen päätyä oikeaan ratkaisuun päivystyssairaala-asiassa.
Rauhala on nyt listannut lausuntoon liittyvät virheellisyydet.
– Asia on annettu sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten tietoon ja Vaasan sairaanhoitopiiri tulee jakamaan sen kaikille kansanedustajille ja laajalti medialle, Rauhala sanoo.
Ministeriön lisälausunnossa todetaan muun muassa, että lääkäreiden rekrytoinnissa Pohjanmaalle on Etelä-Pohjanmaata enemmän ongelmia ja viimeisten tilastojen mukaan lääkäripula on valtakunnan pahin Vaasan sairaanhoitopiirin alueella.
Tätä Rauhala kommentoi näin:
– Tämä koskee terveyskeskusten, ei sairaaloiden lääkäripulaa. Pohjanmaan terveyskeskuksissa on tunnetusti maan pahin lääkäripula. Terveyskeskusten lääkäripulaa verrataan ja uutisoidaan runsaasti vuosittain, mutta erikoissairaanhoidosta ei vastaavaa tarkkaa tietoa ole kerätty tai ainakaan julkaistu.
Rekrytointia koskeva kohta saa myös Rauhalalta kritiikin.
– Siltä osin kuin lääkäreiden rekrytoinnissa on ongelmia, syynä on merkittävältä osalta STM:n ja hallituksen oma toiminta, jossa Vaasan keskussairaalan asemaa on jo pitkään uhattu merkittävästi heikentää
Valiokunnalle annetussa lausunnossa ministeriö toteaa, että Vaasan keskussairaalan maantieteellinen saavutettavuus ei ole parhain mahdollinen.
– Sitran 12 sairaalan mallissa Vaasan tavoitettavuus oli parempi ja Pohjanmaan maakunnan voimakas väestönkasvu vielä korostaa tätä tulevina vuosikymmeninä. Ratkaisun pitää soten suunnittelijoiden mukaan olla sellainen, että se on perusteltu ja kestävä vielä 30-40 vuoden kuluttuakin. Tämä päätös ei ole kestävä edes 10-20 vuoden kuluttua, Rauhala kritisoi.
Ministeriön antamassa lausunnossa todetaan, että "ottaen huomioon väestön sijainnin, kiireellisen hoidon tarpeen ja liikennesuunnat ei ole tarkoituksenmukaista, että vakavasti sairaita ja loukkaantuneita kuljetettaisiin ensin Vaasaan".
– Onko sitten tarkoituksenmukaista, että kaikkein pisimmän etäisyyden takana olevassa sairaalassa olisi huono valmius kiireelliseen hoitoon. Sehän on pikemminkin lisäperuste sille, että myös Vaasassa pitäisi olla hyvin varustettu laajan päivystyksen sairaala, Rauhala vastaa tähän väittämään.
Ministeriön lausunnosta löytyy myös kohta, jossa todetaan että lonkkamurtuman kohdalla Vaasan vakioidut kuolleisuusluvut olivat paremmat: yhden vuoden kuolleisuus Vaasassa 13,8, Seinäjoella 21,7 ja koko maassa 18,4 prosenttia. Myös lonkkamurtumapotilaiden kotiutuminen oli Vaasassa vuonna 2013 Seinäjokea parempi, mutta pysyvään laitoshoitoon jääminen yleisempää (Vaasassa 15,4 prosenttia, Seinäjoella ja koko maassa 11,0).
– Sikäli tendenssimäistä, että osasyy suurempaan laitoshoitoon jäämiseen Vaasassa oli, että koko maassa kuolleisuus oli puolitoista kertaa suurempi kuin Vaasassa, minkä vuoksi suurempi osa potilaista ei ole niissä voinut kuoleman vuoksi jäädä laitoskroonikoksi, johtajaylilääkäri kommentoi asiaa.
Rauhala toteaa, että hänen laatimansa dokumentti ei ole kritiikkiä Seinäjoen keskussairaalaa kohtaan.
– Seinäjoen keskussairaala on Vaasan keskussairaalan tärkeä yhteistyökumppani nyt ja tulevaisuudessa ja sijoittuu kansallisissa vertailuissa täysin tyydyttävälle tasolle. Sekä Seinäjoelle että Vaasalle kuuluu perustellusti laajan päivystyksen sairaala, Rauhala toteaa.