Tämän vuoden alussa tuli voimaan Kelan vaatimus, jonka mukaan Kela-kyytejä ajavien taksinkuljettajien pitää olla suorittanut erityisryhmien kuljettajakoulutus. Lisäkoulutus Kela-kyytien kuljettajille tuli ja tulee tarpeeseen, sanoo Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko.
– Kela-taksikyydeissä on ollut pulmia jo pitkään. Esimerkiksi opaskoiran tuominen autoon on ollut ongelma joillekin taksinkuljettajille. Lisäksi Kela-taksit eivät hyväksy tilauksia, jos ajettava matka on liian lyhyt. On ollut vaikeuksia saada taksia muutaman kilometrin matkalle. Näkövammaisen on voitava kulkea yhtä lailla kuin muunkin väestön, Kokko korostaa.
Hän tuo niin ikään esiin koulutuksen tarpeen siinä, miten kuljettaja kohtaa vammaisen asiakkaan. Osaamisen tarpeen asiakkaan kohtaamisessa Kelakyydeillä mainitsee myös Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.
Vuodenvaihteen jälkeen on ollut julkisuudessa arvioita, joiden mukaan Kela-kyytien saatavuus olisi tänä vuonna kärsinyt, koska osa kuljettajista ei olisi erityisryhmien kuljettajakoulutusta käynyt eikä siksi voisi enää ajaa Kela-kyytejä. Tätä arviota eivät kuitenkaan tue STT:n Kelalta, vammaisjärjestöistä tai Taksiliitosta saamat tiedot.
– Koulutuksen käyneitä kuljettajia on Suomessa nyt arviolta 12 000. Kela ilmoitti viime syksynä, että Kela-kuljetuksia ajaa heidän tietojensa mukaan noin 10 000 taksinkuljettajaa. Tuon perusteella voisi päätellä, että jokseenkin kaikki, jotka ovat Kela-kyytejä ajaneet, ovat nyt eritysryhmien kuljettajakoulutuksen saaneet, sanoo Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.
"Ei ole kohtuuton"
Taksiliitto pitää Koskisen mukaan "ihan hyvänä", että Kela nyt vaatii lisäkoulutuksen Kela-kyytejä ajavilta.
– Näin pystytään tuottamaan paremmin palveluita asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisiä palveluita. Voi myös sanoa, että tällainen koulutus on yksi keino palauttaa kuluttajien luottamusta, joka on taksialan viime vuosien ongelmien vuoksi heikentynyt. Että olemme valmiit päivittämään osaamista.
Koskisen mukaan on kylläkin käyty keskustelua siitä, miten tarpeellinen lisäkoulutus on 30 vuotta invataksia eli nykytermeillä esteetöntä taksia ajaneille tai toisaalta pikkuautoa ajaville, jotka eivät työssään välttämättä kohtaa kovin usein Kela-kyytien asiakkaita.
Kelan erikoissuunnittelija Anne Giss sanoo, että Kelan nyt voimaan tullut linjaus on tarpeen ja perusteltu.
– Minusta tuntuu hämmentävältä, jos lisäkoulutuksen vaatimusta pidettäisiin jotenkin kohtuuttomana. Kyseessä ovat vaativat kuljetukset sekä asiakkaat, jotka usein tarvitsevat avustamista.
STT kysyi kannanottoa muutokseen myös yhtenä osapuolena olevalta terveydenhoitoalalta. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ilmoitti, että sillä ei ole nyt kommentoitavaa Kela-kyyteihin.
Sekä Gissin että Koskisen mukaan näyttää olevan merkkejä siitä, että muissakin yhteiskunnan ostamissa kuljetuksissa siirrytään vaatimaan erityisryhmien kuljettajakoulutusta. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue ehti jo viime syksynä ottaa käyttöön tämän ehdon.
Mikä ero on hyvinvointialueen takseilta tilaamilla kyydeillä ja Kela-kyydeillä? Kela-kyyti on terveydenhuoltoon vievä tai sieltä takaisin tuova taksikyyti. Hyvinvointialueet puolestaan järjestävät vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia, jotka ovat vapaa-ajanmatkoja esimerkiksi ostoksille kauppaan.
Myös tasossa laaja kirjo?
Näkövammaisten liiton Kokko haluaa kiinnittää huomiota siihen, millä tasolla erityisryhmien tarpeista annettava kuljettajakoulutus on. Asiakkaita kun on laaja ryhmä, kuten liikunta- ja toimintarajoitteisia sekä vanhuksia ja lapsia.
– Näitä koulutuksia järjestää moni taho ja voi sanoa, että ne ovat laadultaan varsin kirjavia. Esimerkiksi meidän näkövammaisten kohtaamiseen liittyvässä osuudessa on loistavia koulutuksia, joissa on kouluttajana näkövammainen. Valitettavasti vastareunalla koulutuksen järjestäjä saattaa hoitaa näkövammainen asiakkaana -osuuden vaikkapa lukemalla paperista. Koulutus ei ole tasalaatuista.
Kokon mukaan ei myöskään kannata kiistää, että osa taksinkuljettajista on ollut asiassa vastentahtoisia.
– On pitkän linjan kuljettajia ja yrittäjiä, jotka katsovat, että lisäopetus ei ole tarpeen tai tarkoituksenmukaista. Tätä voisi verrata siihen, että jos tilaan kotiini sähkömiehen, niin haluan kyllä sellaisen sähkömiehen, joka on päivittänyt osaamistaan työuran varrella.