Tiistaina 27. tammikuuta vietetään kansainvälistä holokaustin muistopäivää. Tuolloin on kulunut 81 vuotta Auschwitz–Birkenau-tuhoamisleirin vapautumisesta.
Suomella on ollut myönteinen suhde Israeliin, mutta viime vuosina se on valitettavasti muuttunut. Tämä näkyy siinä, miten Suomi on järjestelmällisesti äänestänyt Israelia vastaan YK:n yleiskokouksissa.
Vaikka Israel on Lähi-idän ainoa demokratia, se on tuomittu siitä, mitä se tekee tai ei tee. Kun näkee muissa maissa tapahtuvan tappamisen ja sorron ja toteaa, että YK on tuominnut Israelin useammin kuin kaikki muut maat yhteensä, voi miettiä, kenen intressejä YK ajaa.
Lisääntynyt juutalaisviha niin sanotussa sivistyneessä Euroopassa on pelottavaa. Juutalaiset eivät ole tervetulleita urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. On ollut tapauksia, joissa juutalaisilta on evätty pääsy hotelleihin, ravintoloihin ja julkisiin kulkuvälineisiin. Kuulin, että junanvaunuihin on teipattu teksti ”Kuolema IDF:lle” (Israelin puolustusvoimat).
Vajaa puoli vuotta sitten Lontoossa pidätettiin mies, koska hän kantoi daavidintähteä. Motiivina oli, että tämä saattaisi ”loukata” pro-palestiinalaisia aktivisteja, jotka pitivät lähistöllä mielenosoitusta. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun mielenosoittajat huutavat: ”Globalisoikaa intifada!” ja ”Joelta merelle, Palestiina vapaaksi!” He ovat ottaneet itselleen militantteja oikeuksia, joita ei myönnettäisi millekään muulle järjestölle. Tällainen myöntyväisyyspolitiikka muslimeja kohtaan on tullut Euroopassa yleiseksi, samalla kun islamistit ovat mellastaneet ja häirinneet joulumarkkinoita joissakin kaupungeissa.
Antisemitistiset viharikokset ovat viime syksyn aikana nousseet Euroopassa ennennäkemättömälle tasolle. On väitetty, että paikoin tilanne on pahempi kuin ennen toista maailmansotaa.
Tämä viha ajaa kymmeniä tuhansia juutalaisia muuttamaan Israeliin meneillään olevasta sodasta huolimatta. Maa, joka YK:ssa hyväksyttiin suurella enemmistöllä ja perustettiin vuonna 1948 turvalliseksi kansankodiksi kaikille maailman juutalaisille, joutui jo päivä perustamisensa jälkeen kuuden ympäröivän, vakiintuneilla armeijoilla varustetun valtion hyökkäyksen kohteeksi. Siitä lähtien maa on elänyt sotatilassa ja jatkuvan sodan uhan alla sekä selvinnyt lähes kymmenestä hyökkäyssodasta.
Lokakuussa 2025 neuvoteltiin presidentti Donald Trumpin avulla rauhansopimus, jonka vaatimuksena oli Hamasin luopuminen aseista. Hamas kuitenkin ilmoitti, että heidän tavoitteensa – Israelin tuhoaminen – ei ole muuttunut, joten he eivät laskeneet aseitaan.
Iran on vuodesta 1979 taistellut Israelia vastaan ja julistanut tuhoavansa Israelin mihin hintaan tahansa. Saavuttaakseen tavoitteensa he ovat mm rahoittaneet terrorijärjestöjä ja kehittäneet ydinaseita. Israelia kohti on ammuttu miljardien arvosta raketteja ja ohjuksia. Iranilaiset ovat väsyneitä taloudelliseen kurjuuteen, koska resursseja käytetään kansan hyvinvoinnin sijaan Israelin tuhoamiseen.
Israelin ei ole helppo elää maiden rinnalla, jotka pyrkivät tuhoamaan heidät. Israel, joka ei ole aloittanut yhtäkään sotaa, puolustaa elämää. He ovat jopa hoitaneet ja pelastaneet vihollistensa henkiä sairaaloissaan.
Historia on osoittanut, että ne jotka hyökkäävät Israeliin saavat itse ongelmia. Toisaalta ne maat, jotka ovat solmineet Israelin kanssa rauhan, ovat kehittyneet ja saaneet tukea Israelilta. Esimerkiksi jordanialaiset ovat saaneet työpaikkoja israelilaisten kautta. Joulukuussa 2025 Israel solmi historiallisen suuren luonnonkaasusopimuksen Egyptin kanssa. Tällaiset asiat rauhoittavat alueen maiden suhteita.
On hyvä pohtia, miten on mahdollista, että maa, joka elää jatkuvan uhan alla, voi pärjätä niin hyvin. BDS-liike, tietyt maat ja instituutiot tekevät kaikkensa boikotoidakseen ja murtaakseen kauppasopimuksia Israelin kanssa. Tästä huolimatta Israelin talous kasvoi 4,9 %:lla 2025 , mikä on melkein kolme kertaa enemmän kuin OECD-mailla keskimäärin.
Toivoen, että me yhteisvoimin voisimme vastustaa kaikenlaista vastakkainasettelua, vihaa ja antisemitismiä.