Alkuviikosta Pohjoismaiden neuvosto, pohjoismaisten parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, kokoontui Tukholmassa. Agendalla olivat tällä kertaa ryhmäkokoukset, valiokuntakokoukset ja yhteinen keskustelu Helsingin sopimuksen päivitystarpeesta.
Helsingin sopimus on yhteistyösopimus, jossa on sovittu monista pohjoismaisen yhteistyön kehyksistä, kuten esimerkiksi lainsäädäntöjen yhtenäistämisestä ja maiden välisen liikkuvuuden helpottamisesta.
Nämä kehykset ohjaavat yhteistyötä tänäkin päivänä.
Pohjoismaiden neuvoston sosialidemokraattisessa ryhmässä teimme lasten ja nuorten mielenterveyttä käsitelleen jäsenehdotuksen.
Se päätettiin tehdä, koska lasten ja nuorten kasvaneet mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta kaikissa Pohjoismaissa.
Korona-ajasta ja sen aiheuttamien sulkutoimien vaikutuksista lapsiin ja nuoriin tarvitaan edelleen lisää tietoa.
Kun saisimme tarkempaa tietoa korona-ajasta, jossa esimerkiksi sosiaaliset kontaktit ovat jääneet monella hyvin vähäiseksi, pystyisimme käyttämään sitä tietoa lasten ja nuorten mielenterveystilanteen parantamiseksi.
Nostamme jäsenehdotuksessa esille myös perheiden taloudellisen tilanteen vaikutuksen lapsiin ja nuoriin.
Lapsiperheköyhyyden vähentämisen eteen tehtävät toimet ovat tarpeellisia mielenterveysongelmien ratkomisessa.
Vähävaraisuus vaikuttaa lapsuuden kokemusten lisäksi usein pidemmällä tähtäimellä lisäten eriarvoisuutta aikuisenakin. Lapset ja nuoret myös aistivat herkästi perheensä taloudellisen tilanteen ja huoli siitä vaikuttaa heidän omiin valintoihinsa ja hyvinvointiinsa.
Pohjoismaiden neuvostolla on erittäin tärkeä tavoite vähentää vuoteen 2025 mennessä itsemurhia 25 prosentilla.
Lasten ja nuorten osalta tavoitteeseen sisältyy nollatoleranssi – yhdenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi päätyä itsemurhaan.
Suomessa tilastot onneksi osoittavat alle 25-vuotiaiden itsemurhien määrän laskeneen jälleen kahden viimeisen vuoden aikana, mutta yksikin itsemurhan tehnyt lapsi tai nuori on aina liikaa.
Ehdotuksessamme nostetaan esille, että itsemurhien ehkäisyä koskeva nollatoleranssi pitäisi sisällyttää ylipäätään mielenterveystyöhön.
Työ mielenterveyden haasteiden ratkaisemiseksi on samalla työtä myös tulevaisuuden eteen.
Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tilanteen parantaminen on tärkeää, sillä ongelmat kehittyvät yleensä suuremmiksi ajan kuluessa.
Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tässäkin asiassa hyvin keskeistä, sillä laajemman tietopohjan hankkimisella, yhdessä keskustelemalla ja parhaimpien käytäntöjen jakamisella pystymme löytämään uusia ja toimivia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.
Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta on silti jo korkea aika puuttua tilanteeseen laajasti.
Kim Berg
SDP:n kansanedustaja Vaasasta