Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistaminen on tarpeellista johtuen siitä, että suuret ikäluokat alkavat tulla ikään, jolloin soten tarve kasvaa, mutta samalla on synnytetty yhä vähemmän uusia suomalaisia tekemään töitä ja veroja maksamaan.
Veroeurolla pitää siis saada enemmän palvelua. Sitä kutsutaan tehostamiseksi.
Lisäksi sisäinen muuttoliike on jatkunut pääkaupunkiseudulle ja muualla suurimpiin kaupunkeihin. Päädyttiin siihen, että liitetään maakuntien pienet ja suuret kunnat yhdeksi hyvinvointialueeksi. Väkirikas Uusimaa jaettiin useammaksi alueeksi.
Pitkään jatkuneesta poliittisesta vatuloinnista johtuen uudistus on vaan pahasti myöhässä. Jo Matti Vanhasen hallitus tiedosti tämän tarpeen ihan väestökirjanpidon perusteella.
Nyt vasta on saatu keskitettyä kuntien sotehallinnot yhdeksi hyvinvointialueen hallinnoksi ja luotu sitä tukeva atk -järjestelmä.
Työntekijät siirtyivät samoin kuin liikkeen luovutuksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palkkalistoille.
Ainakin ensin hyvinvointialue toimii kuntien sotetiloissa. Se vaan vuokraa niitä ensi hätään ainakin kolme vuotta. Vaasan sisällä aloitettiin keskittäminen jo ennen kuin valtakunnallinen sote virallistettiin.
On siis aivan liian aikaista arvioida uudistuksen taloudellisia hyötyjä, koska se on pahasti kesken erityisesti hoitojen järjestämisen ja niiden sisältöjen suhteen.
Jatkossa itse hoitoverkko, kiinteä, liikkuva ja sähköinen, voidaan suunnitella hyvinvointialueen nykyisen asutuksen ja väestön sairastavuuden mukaan kuntarajoista välittämättä.
Sähköisen asioinnin keinoin voidaan vielä vapauttaa lisää ihmiskäsiä varsinaiseen hoitotyöhön.
Asun Pohjanmaan hyvinvointialueella. Sen netin etusivulla on minulle seniorille ihan oma linkki ”Ikäihmisten palvelut”. Sen alta paljastuu 40 linkkiä itse palveluihin.
Omahoitoa kotona ja vuorovaikutusta hoitopaikan kanssa voidaan vielä kehittää. Mittaan kotona vasta kuumetta, veren sokeria, verenpainetta ja painoa, mutta en voi lähettää niitäkään tuloksia tietoturvallisesti sähköisesti soteasemani tietokoneelle.
Äskettäin minun piti hoitaa pankkiasia kotikyläni pankkiin 100 kilometrin päähän. Se hoitui etäpalveluna netin kautta. Saatoin kertoa asiani toimihenkilölle pankkisalaisuuden suojassa eräällä tavalla kasvokkain. Hän sitten naputteli asian tietokoneelle, kuten lääkärikin tekee.
Vastaavia etäpalveluja, digiklinikoita, on jo sotessakin, mutta ei Pohjanmaalla julkisella puolella. Nyt voisi lähettää myös digivideoita pinnallisista vaivoista. Voi vaikka pyllistää kameralle, jos tarpeen.
Älykellot eivät vielä täytä lääketieteellisiä vaatimuksia.
Tulevaisuudessa voidaan käydä tekoälylääkärin vastaanotolla. Se on monessa suhteessa ylivoimainen ihmislääkäriin verrattuna. Erityisesti oppimisen suhteen.
Älylääkäriin voidaan hetkessä ladata kaikki viimeisin lääketieteellinen tieto, jonka siirtämiseen seuraavalle ihmissukupolvelle menee aina yli 20 vuotta elämästä. Tekoälylle voidaan opettaa myös kaikki tarvittavat kielet.
Älylääkärin tai -robotin kanssa ei tarvitse tehdä työehtosopimusta. Ei tarvitse maksaa palkkaa eikä antaa lomia. Tekee töitä valittamatta 24/365 tuntia vuodessa pieniä huolto- ja latauskatkoja lukuun ottamatta. Eikä tarvitse maksaa eläkettä. Jos se tulee työkyvyttömäksi, niin purkuun ja kiertoon vaan. Äly kuitenkin jää monistettavaksi uusille roboteille.
Markus E. Myllymäki
Vaasa