Me allekirjoittaneet olemme jo kauan aktiivisesti ajaneet kouluihin lisää liikuntaa, eri muodoissa. Selvitykset toinen toisensa jälkeen kertovat lasten ja nuorten heikentyneestä jaksamisesta.
Suurin tekijä on yhteiskunnan ja kulttuurin muuttuminen, enää ei tarvitse käyttää omia lihasvoimia työn tekemiseen tai paikasta toiseen liikkumiseen, istuva elämäntyyli on päässyt arkeemme.
Kun korostamme koulun liikunnan tärkeyttä, se johtuu siitä, että kouluissa tavataan kaikki lapset ja voidaan vaikuttaa heidän asenteisiinsa liikuntaa kohtaan. Tämä tosiasia on erityisen tärkeä, sillä kaikissa perheissä lapset eivät kasva liikunnalliseen arkeen. Vanhempien tavat vaikuttavat lasten valintoihin myös tässä asiassa. Perheliikunta vaatisi oman keskustelunsa.
Kymmenisen vuotta sitten liikuntatunteja saatiin lisättyä kouluihin kovan työn tuloksena. Tuolloin hallituksen esityksessä oli jopa neljä lisätuntia, mutta tämä esitys meni pesuveden mukana koko opetussuunnitelmapaketin kaatuessa.
Tunteja saatiin lopulta kaksi lisää, yksi alakouluun ja yksi yläkouluun. Mutta tämäkään ei tilannetta parempaan kääntänyt, lisää liikuntaa tarvitaan tänä päivänä vielä kipeämmin.
Asiantuntijoiden mielestä yksinkertaisinta olisi, jos liikuntatunteja kouluissa lisättäisiin, erityisesti yläkouluissa ja toisella asteella tarvittaisiin lisäpanostusta. Liikuntatuntien lisäksi koulupäivän aikainen muu liikunta on tärkeää. Liikkuvan koulun toiminta on lisännyt aktiivisuutta koulupäiviin, mutta liikkumattomuuden haaste on silti edelleen suuri.
Koulun muun liikunnan lisäämisestä meillä on hyvä esimerkki ruotsinkielisten Stafettkarnvalenista, josta on tullut menestystarina. Se kerää joka vuosi 10 000 lasta juoksemaan ja riemuitsemaan Olympiastadionille, ja liikuttaa lisäksi suurta määrää koululaisia koko kouluvuoden ajan.
Olemme vuodesta 2012 lähtien järjestelmällisesti ajaneet vastaavaa myös suomenkielisille kouluille.
Ennen koronaa Kouluviestikarnevaali liikutti vuositasolla noin 15 000 koululaista kolmiportaisella järjestelmällä: paikallisilla, alueellisilla ja valtakunnallisilla Kouluviestikarnevaaleilla. Potentiaalia on kuitenkin jopa kolminkertaiseen määrään, kun verkosto saadaan valmiiksi.
Jokaisen koululaisen olisi hyvä päästä edes yhteen innostavaan ja yhteisöllisyyttä luovaan karnevaaliin vuodessa.
Kouluviestikarnevaalit ovat koko koulun juttu, johon tarvitaan suuri joukko oppilaita, ei vain niitä parhaimpia. Juoksemisen taito luo pohjan kaikelle harrastamiselle!
Viime keväänä pääsimme vihdoinkin järjestämään suomenkielisille suurtapahtuman Olympiastadionilla. Se otettiin hyvin vastaan, juoksijoita oli 1 300, lähtöjä 2 000 ja osallistujia kaikkiaan noin 4 000. Se innostaa järjestämään tapahtuman uudelleen 16.5.2023, nyt vielä suurempana!
Julkinen keskustelu korostaa parhaillaan koulun tärkeyttä lasten kunnon nostamiseksi, nyt on korkea aika tukea massoja liikuttavaa toimintaa lasten parissa!
Håkan Nordman
puheenjohtaja
Riitta Pääjärvi-Myllyaho
toiminnanjohtaja
Suomenkielisen Kouluviestikarnevaalin Tukisäätiö