Kunnissa ja kunnallishallinnossa eletään nyt mielenkiintoista aikaa. Muuttunut tilanne hallinnonuudistuksen myötä tuo paljon mahdollisuuksia uudistaa totuttuja käytäntöjä.
Olemmeko kuntapäättäjinä valmiita uusiin, luoviin kehittämistoimiin eri-ikäisten kuntalaisten, kuntalaissakin määritetyn hyvinvoinnin turvaamiseksi? Miten luomme houkuttelevan kunnan asukkaille ja yrityksille kuntien välisessä kilpailussa? Toteutammeko vain pakolliset lakisääteiset palvelut jämähtäen siihen vai mahdollistammeko tavoitteellisen muutoksen kohti parempia palveluja. Hyvinvointi merkitsee jokaiselle kuntalaisille erilaisia asioita.
Lapsille ja nuorille se voi merkitä esimerkiksi maksutonta aamupalaa koulussa yhtenä hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta huolehtia lapsille tärkeästä aamupalasta ja varsinkin moni nuori jättää kotona sen väliin. Tämä tuli hyvin esille THL:n kouluterveyskyselyssä.
Vaasan valtuustossa oli 14.2.22 käsittelyssä vasemmistoryhmän valtuustoaloite maksuttoman aamupalan kokeilusta perusopetuksessa.
Muutosvastarintaa esiintyy aina, kun uusia asioita esitetään vasemmiston taholta. Valtuustossa käyty keskustelu oli osaltaan ala-arvoista. Jakolinja oli selkeä kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutettujen vastustaessa ajatusta.
Erään valtuutetun ratkaisu oli, että kerätään herätyskelloja perheille, joissa lapset eivät ehdi aamupalaa syödä. Toinen valtuutettu odottaa kauhulla mitä kaikkia perheiden arkitoimintoja vielä sysätään yhteiskunnalle.
Noloa oli kuulla rehtorin suulla, miten lounas on usein sellaista, ettei tiedä mitä syö. Samoin vedottiin koulun ja opettajien riittämättömiin resursseihin aamupalan toteutukseen. Luulisi, että oppilaiden hyvinvointi olisi myös koulujen rehtoreille ensisijainen lähtökohta. Mutta ei. Korostettiin, että koulun tehtävä on opettaa ja unohdettiin, että ruokailu jos mikä on myös tärkeä opetustapahtuma. Tämän olen hyvin kokenut varhaiskasvatuksen opettajana.
Aamupala on päiväkodeissa tärkeä yhteinen lähtökohta hyvin sujuvalle päivälle ja oppimiselle. En tiedä mistä oli tullut käsitys, että aamupala olisi nonstoppina kaksi tuntia? Näin ei kukaan ole esittänyt. Varhaiskasvatuksessakin aamupala-aika on 8–8.30.
Perheiden tilanteet ovat erilaisia ja varmasti suurin osa perheistä pystyy aamupalan kotona valmistamaan, siksi aamupala kouluissa on tietenkin vapaaehtoinen mahdollisuus.
Lähtökohtana aloitteelle on perheiden tilanteista riippumattomat tasa-arvoiset lähtökohdat lapsille ja nuorille aloittaa koulupäivä hyvin voimin. Onneksi monet valtuutetut ymmärsivät tämän ja olivat myötämielisiä aloitteen ajatukselle ja rohkeutta kokeilulle löytyy.
Myös kasvatus- ja opetuslautakunta, sekä nuorisovaltuusto suhtautuivat vastauksissaan aloitteeseen myönteisesti, mikäli rahoitus tulevassa talousarviokokouksessa järjestyy.
Luovaa rohkeutta löytyi myös Variskan yläasteelta, jossa jo suunniteltiin oma-aloitteisesti aamupala kokeilun aloittamista, valitettavasti vain korona sotki suunnitelmat. Näin kertoi suomenkielisen perusopetuksen koulutoimenjohtaja Kari Nummela (I-P 28.5.21).
Haastattelussa Nummela totesi myös, että terveellisen aamupalan merkitys oppilaiden hyvinvoinnille on kiistaton.
Muutos voi onnistua, kun kouluyhteisön eri toimijat tarttuvat asiaan ja luovalla otteella ryhtyvät kokeilua toteuttamaan. Aloitteessamme todetaankin, että asiaa tulee seurata ja vaikuttavuutta arvioida ja jos asia hyväksi koetaan, sitä voidaan laajentaa.
Päivi Moisio (vas.)
kaupunginvaltuutettu
Vaasa