Normaalimäellä on paikkansa suomalaisen mäkihypyn menestyshistoriassa, mutta maailmancupissa "ysikymppisistä" on leiskautettu enää harvoin tällä vuosituhannella.
STT jututti Suomen maajoukkuehyppääjät sunnuntaina Kuusamossa Rukan suurmäen montussa. Antti Aalto, Niko Kytösaho, Eetu Nousiainen ja Kasperi Valto eivät ryhdy eturintamassa normaalimäen kannattajiksi.
Pitäisikö normaalimäen kilpailuja olla enemmän maailmancupissa?
– Ei, Nousiainen paalutti jämäkästi.
Rukaan verrattuna siivut lyhenevät kymmeniä metrejä, kun lauantaina Norjan Lillehammerissa on kauden ensimmäinen normaalimäen kilpailu.
– En ole normaalimäen mies. Jos on yksittäisiä kisoja, niin menettelee. Erot ovat muutenkin pieniä, ja sitten kun mennään ysikympin mäkeen, on homma ihan millipeliä. Voi kääntyä miten vain, voi kääntyä myös itselle hyvin, 26-vuotias mäkimies pyöritteli.
Suomen kvartetti on hypännyt normaalimäestä näillä lumilla jo Rovaniemen Ounasvaaralla pari viikkoa sitten.
Rukalla maailmancup käynnistyi hyvin, kun Aalto ja Kytösaho selvisivät toiselle kierrokselle molemmissa kilpailuissa ja Valto ensimmäisessä.
Lillehammerissa hypätään sunnuntaina suurmäestä.
– En ole ikinä hypännyt saman viikonlopun aikana sekä normaalimäestä että suurmäestä, 23-vuotias Kytösaho tunnusti.
"Isommat mäet ovat katsojaystävällisempiä"
Normaalimäki jakaa hyppääjien ja katsojien mielipiteet ja on omalla tavallaan jäänne menneestä, kun kilpailumuoto on roikkunut sitkeästi arvokilpailujen ohjelmassa.
Viime talvena Slovenian Planicassa järjestetyissä MM-kilpailuissa Aalto, Kytösaho ja Nousiainen hyppäsivät molemmista mäistä, mutta kisat jakautuivat kahdelle viikolle. Aalto uskoo Rukalla näkyneen hyppyvireen kantavan Lillehammerissakin.
– Kävimme kesällä leirillä ja hyppäsimme molemmista mäistä, joukkueen 28-vuotias konkari vakuutteli.
Aallon uran parhaat maailmancupin sijoitukset, kaksi kuudetta sijaa, ovat tulleet suurmäestä ja lentomäestä. Pekingin olympialaisissa hän väläytti normaalimäen 12. sijalla. Tällä kaudella on lentomäen MM-kilpailut, joten maailmancupin normaalimäen kilpailut eivät valmista hyppääjiä kauden arvokilpailuihin.
– Voi niitä normaalimäen kisoja 1–2 olla kaudessa. Isommat mäet ovat katsojaystävällisempiä.
Moni muistaa Jari Puikkosen nousun Sarajevon olympialaisten normaalimäessä 21. sijalta pronssille ja Janne Ahosen nousun Trondheimin MM-kilpailujen normaalimäessä kahdeksannelta sijalta maailmanmestariksi.
Tuollaiset nousut jos mitkä ovat katsojaystävällisiä, vaikka suurmäkien siivut olisivat näyttävämpiä.
– Totta. Vähän eri hyppääjät erottuvat normaalimäessä, mutta parhaat hyppäävät hyvin joka mäestä, Aalto painotti.
Nousiainen muisteli, ettei ole hypännyt normaalimäestä koskaan maailmancupia. Maajoukkueen 20-vuotias tulokas Valto on ylipäätään ensimmäistä kertaa ulkomailla maailmancupin kilpailussa.
– Lähtökohtaisesti olen vahvempi suurmäissä, joissa lento merkkaa enemmän, hän sanoi.
Kytösaho on toiveikas.
– Itselleni normaalimäet sopivat aika hyvin. Hommani ei perustu niin paljon lentämiseen. Mutta ei se ole niin hauskaa kuin suurmäestä hyppääminen.