Maamme väestö ikääntyy vuosi vuodelta. Suurimmat ikäluokat ovat tulossa hoidettavien ikäluokkaan, kun taas hoitajien ikäluokat pienenevät jatkuvasti. Kuilu hoitajien ja hoidettavien ikäluokkien määrissä laajenee myös tulevaisuudessa.
Valtiomme johtoporrasta myöten liikunnan merkitystä on ryhdytty tosissaan tuomaan esille. Presidentti Sauli Niinistö kehotti ihmisiä “ylös ulos ja lenkille” huhtikuussa valtiopäivien avauksessa.
Hänen mukaansa liikunnan lisäämiseen tulisi suhtautua vakavasti. “Suomalaiset ovat entistä huonokuntoisempia, he painavat entistä enemmän. Sillä on valtava yhteys paitsi fyysiseen terveyteen, myös henkiseen terveyteen.”
UKK-instituutin keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaismiesten kestävyyskunnon rapistuminen on johtamassa vakavaan työvoimapulaan fyysistä kuntoa vaativilla aloilla, kuten poliisin työssä.
Viime vuonna julkaistun UKK-instituutin artikkelin mukaan liian vähäisestä liikunnasta tuleva hintalappu Suomen taloudelle on 3,2 miljardia euroa vuodessa. Luvut koostuvat terveydenhuollon kustannuksista ja menetetyistä tuloveroista. Tarttis varmaan tehrä jotain…
Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Sehän tarkoittaa liikunnan lisäämistä lapsesta aikuisuuteen ja sitä kautta liikunnallisen elämäntavan oppimiseen. Perheiden merkitys liikunnallisuuteen kasvamisessa on tärkeää. Pienet lapset oppivat varhaislapsuudessa asioita ympärillä olevilta ihmisiltä.
Ulkoilu ja pihaleikit kunniaan ja ruutuaika vähemmälle! Niin myös kouluiässä. Muutaman kilometrin säteellä koulusta asuvat oppilaat pääsevät kouluun omin jaloin, kävellen, polkupyörällä, potkukelkalla ja jopa suksillakin. Huono sää ei ole selitys, vaan asenne- ja varustuskysymys.
Valtakunnan tasolla liikuntaa saadaan lisättyä kouluiässä lisäämällä liikuntaa lukujärjestykseen ja tarjoamalla nuorille liikuntaan houkuttelevia olosuhteita. Kouluun kokoontuu koko ikäluokka. Armeijassa liikunnan lisääminen entisestään on tärkeää, kun Cooperin testinkin tulokset laskevat edelleen kuin lehmän häntä.
Paljon on puhuttu siitä, että tulevat työikäiset ovat niin huonossa kunnossa, etteivät jaksa tehdä töitä.
Totta on, että työt ovat pääosin muuttuneet entistä enemmän henkistä puolta kuormittavaksi. Fyysisen työn tekijöitä, puuseppiä ja muita käden taitajia tarvitaan nyt ja jatkossakin. Työntekijöiden työtulosta ei varmasti heikennä se, että he kaikki ovat hyvässä fyysisessä kunnossa.
Rami Puro
Kokoomuksen piirihallitus
Soini