Kolumni

Liik­ku­mi­sen tarve pysyy jat­kos­sa­kin

Seinäjoki

Onko mitään hienompaa ääntä kuin tutun ajoneuvon pörinä kotitiellä ja oven kolahdus, kun odotat nuorta yön selästä kotiin. Vihdoin voin nukkua muutakin kuin koiranunta.

Jotta liikkuminen on turvallista, tarvitsemme sujuvia liikenneratkaisuja ja kunnossa olevia väyliä. Meillä Etelä-Pohjanmaalla on teitä, jotka ovat käytännössä liikennöintikelvottomia. Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja päällysteiden kunto on huono merkittävässä osassa Etelä-Pohjanmaan seutu- ja yhdysteitä.

Etelä-Pohjanmaan liitto on teeman kanssa päivittäin tekemisissä liikennehankkeiden edunajajana, maakuntakaavaviranomaisena ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön koordinoijana. Pidämme ääntä valtaväylistä, mutta kannamme yhtä lailla huolta myös pienemmistä teistä. Esitämme seuraavaan hallitusohjelmaan Suomen alemman asteiselle tieverkolle 500 miljoonan euron suuruista huoltovarmuuspakettia.

Valtakunnallinen liikennepolitiikka pyrkii liikenteen energiankulutuksen vähentämiseen, eli käytännössä vähentämään liikkumisen tarvetta. Tavoitetta tukee koronan aikana huimasti lisääntynyt etätyöskentely ja pyöräilyn lisääntynyt suosio erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ratkaise kaikilta osin liikkumisen tarpeita maakunnassa, jossa ihmiset ja yritykset sijaitsevat poikkeuksellisen hajautuneesti eri puolilla maakuntaa.

Ei maakunnan liikenneasioissa kaikki ole vain huonosti. Moni liikennehankkeiden edunvalvontatoimenpide on tuottanut tuloksia, ja niistä nostan tässä esimerkkinä hurjat liikennemäärät omaavan valtatien 19 investoinnit Lapuan ja Nurmon ohituskaistoihin sekä Atrian eritasoliittymään.

Maakunnasta lyödään painetta jatkuvasti tien seuraavien kohteiden, eli Tepon risteyksen ja laajemman Kivisaari–Atria-välin, toteuttamiselle sekä edelleen koko Seinäjoki-Lapua -välin nelikaistaistamiselle. Edunvalvonnan onnistumisia on eri puolilla maakuntaa niin tiehankkeiden etenemisen kuin myös tiesuunnittelun osalta.

Liikennejärjestelmätyö on monitasoista. Ihmisten täytyy pystyä liikkumaan kestävällä tavalla. Kuljetusketjujen tulee olla sujuvia, on sitten kyse raaka-aineen hankinnasta pienempien teiden varrelta, elintarvikkeen kuljettamisesta pääkaupunkiseudulle tai metallituotteen matkasta maailmalle. Täytyy muistaa, että maa- ja metsätalous ovat ruokamaakunnan kovaa teollisuustoimintaa, ja teillämme liikkuu paljon raskasta kalustoa. Niin, ja siellä seassa kulkee myös meidän lapsiamme ja nuoriamme.

Heli Seppelvirta

maakuntajohtaja