Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että hallitus aikoo miettiä autojen romutuspalkkiokokeilun jatkamista.
Viimevuotinen kampanja oli kiitelty kokeilu, joka vähensi päästöjä, piristi autokauppaa ja uudisti autokantaa.
Vuonna 2015 toteutetussa kokeilussa vanhan autonsa romutettavaksi antava sai 1500 euroa alennusta ostaessaan tilalle uuden vähäpäästöisen auton.
Uusien romutuspalkkiolla hankittujen 8000 auton hiilidioksidipäästöt olivat selkeästi pienemmät kuin muiden samana aika ostettujen uusien autojen.
Autojen romutuspalkkiokokeilun jatko nousee todennäköisesti esille jo elokuun budjettiriihessä. Hallituksessa saattaa Trafin tietojohtaja Juha Kenraalin mukaan syntyä keskustelua siitä, halutaanko romutuspalkkiossa korostaa vähäpäästöisyyttä entisestään.
– Yksi mahdollisuus olisi, että yhä vähäpäästöisemmät hyötyisivät vielä enemmän tai vastaavasti suuripäästöisille tulisi enemmän sanktioita.
Liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan parhaillaan, miten vastata Euroopan komission esitykseen Suomen päästövähennystavoitteista. Vuoteen 2030 mennessä Suomen pitäisi vähentää päästöjään lähes 40 prosentilla. Liikenne on Suomen suurin päästökaupan ulkopuolinen päästölähde.
– Tässä yhteydessä hallitus miettii varmasti kaikkia eri keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Vanhojen autojen romuttaminen nähdään yhtenä keinona, Liikenne- ja viestintäministeriön toimintavarmuus-yksikön johtaja Sabina Lindström sanoo.
Romutuspalkkiokokeilussa oli päästöjen vähennyksen kannalta Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläisen mukaan omat vajavaisuutensa.
– Se ei ole edistänyt uutta teknologiaa. Autojen romutuspalkkiokampanjalla on tuettu fossiilisia bensaa ja dieseliä käyttävien autojen ostajaa.
Euroopan komissio vaatii vähitellen siirtymään pois fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin sähköön, kaasuun ja vetyyn.
Tämä tarkoittaa, että jo vuonna 2020 meillä pitäisi olla jo melko paljon sähkö- ja kaasuautoja liikenteessä.
– Kiirehän tässä tulee. Nykyiset autot kun kestävät liikenteessä parikymmentäkin vuotta. Tänä vuonna hankitut autot ovat liikenteessä vielä 2030, Jääskeläinen sanoo.
– Ei riitä, että polttomoottoriautojen päästöjä saadaan pienemmiksi. Meidän on pakko saada huomattavasti vähäpäästöisemmät sähköautot mukaan.
Vaihtoehtoisten autojen kauppa jumittaa paikoillaan, se on vain noin prosentin luokkaa autojen kokonaismyynnistä.
– Jos rahaa ei voi käyttää molempiin, valitsisin mieluummin sähkö- ja kaasuautojen käyttöön kannustavan kampanjan.
Päästöjen kannalta Jääskeläinen ei ole huolissaan vanhoista romuautoista, sillä niillä ei hänen mukaansa edes ajeta pitkiä matkoja.
Suurin kysymys on se, miten saada ihmiset kiinnostumaan sähkö- ja kaasuautoista. Epävarmuus uudesta teknologiasta ja autojen selkeästi korkeampi hinta vaikuttavat ostopäätökseen eniten.
Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa uskoo, ettei pelkkä sähköauto olisi lyhyellä aikajänteellä ratkaisu päästövähennyksiin.
– Onko se Suomen olosuhteisiin paras vaihtoehto, siitä en ole täysin varma.
Vastaus voisi Rissan mukaan tulevaisuudessa löytyä jopa polttomoottoreista.
– Kunhan vaihtoehdot ovat vähäpäästöisiä, Rissa sanoo.
PÄIVI LAKKA / LÄNNEN MEDIA