Liikenneviraston julkaisema valtakunnallinen tietilasto viime vuodelta kertoo henkilöautoliikenteen hienoisesta kasvusta viime vuonna. Samaan aikaan raskas liikenne Suomessa väheni.
Pohjalaismaakunnissa mennään kuitenkin toiseen suuntaan. Liikennemäärät ovat kokonaisuudessaan lievässä, mutta tasaisessa kasvussa. Tuoreimmat tiedot mittauspisteiltä ovat toukokuulta 2016 ja kertovat viimeisen vuoden ajan kehityksestä. Lukemat kertovat, että pohjalaismaakunnissa myös raskas liikenne näyttää kääntyneen kasvuun viime aikoina.
Mittauspisteistä kertyneen datan mukaan määrällisesti voimakkainta kasvu on ollut valtatien 19 mittauspisteissä.
Keskiarvoa enemmän liikenne on kasvanut myös Laihian ja Vaasan välillä valtatiellä 3 sekä Ilmajoen ja Seinäjoen välillä katatiellä 67.
Liikenteen määrä, varsinkin raskaan liikenteen kasvu on hyvä merkki. Se kertoo siitä, että myös talouden pyörät pyörivät.
Pyörien alle tarvitaan kuitenkin kunnon tiet.
Teitä päällystetään tänä kesänä aiempaa enemmän, koska päällystystöihin on osoitettu korjausvelkarahoitusta tälle vuodelle.
Hallituksen korjausvelkapaketissa osoitettiin tälle vuodelle noin 30 miljoonaa euroa lisärahoitusta uusiin päällysteisiin. Kaikkiaan päällysteisiin käytetään tänä vuonna, korjausvelkarahoitus huomioiden, noin 150 miljoonaa euroa
Valtion korjausvelkaraha on tarkasti korvamerkittyä. Etelä-Pohjanmaan ely on yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa selvittänyt, mitkä ovat maakuntien tieverkon pahimmat pullonkaulat.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella päällystetään tänä vuonna teitä noin 450 kilometriä, se on sata kilometriä viime vuotta enemmän. Kolmen pohjalaismaakunnan alueella päällystykseen ja paikkaukseen käytetään yhteensä 19 miljoonaa euroa. Lisäystä viime vuoteen on lähinnä korjausvelkarahan ansiosta viisi miljoonaa euroa.
Teiden korjaus ei voi olla näkymättä liikenteessä. Liikenneviraston mukaan eniten liikenteellistä haittaa aiheuttavat tietyömaat Suomessa sijaitsevat Uudellamaalla, Pohjois-Savossa sekä Etelä-Pohjanmaalla.
Kärkikolmikkoon kuuluminen on itse asiassa positiivinen asia.
Seinäjoki on jo nyt merkittävä logistinen keskus ja sen merkitys vain kasvaa, kun SOK:n iso logistiikkayhtiö Inex Partners sijoittuu Rovekseen.
Seinäjoen itäinen ohitustie on tehty osin juuri tällaista toimintaa ajatellen. Hyvän kehityksen edellytys jatkossakin on, että myös muut tiet maakunnassa ovat kunnossa.
Elinkeinoelämän lisäksi teitä käyttävät myös yksityisautoilijat. Se on tärkeää Seinäjoelle merkittävänä työpaikka- ja tapahtumakaupunkina.
Vaikka ohitustien rakentaminen alkaakin olla loppusuoralla, ei maailma ole vielä läheskään valmis.
Tulevaisuuden kasvukolmioksi luonnehdittu Seinäjoki–Tampere–Jyväskylä vaatii vielä tienrakentajilta tekemistä.