Jääkiekkoilun kotimainen pääsarja Liiga päätti myöhään torstai-iltana palauttaa liigakarsinnat kiekkokalenteriin keväällä 2025. Karsintojen palaaminen voi johtaa liigaseurojen taloudellisten erojen repeämiseen, arvioi Liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen perjantaina STT:lle.
– Kyllä, siihen se todennäköisesti johtaa. Tässä mallissa todennäköisesti isot seurat kasvavat ja vahvistuvat, tapahtuu polarisaatiota Liigan sisällä. Se voi vaikuttaa Liigan kiinnostavuuteen, Hiltunen sanoi.
Edellisen kerran liigakarsinnat pelattiin keväällä 2013. Sitä ennenkin karsinnat olivat tauolla vuosina 2001–2008.
Karsinnoista luopumista on yleensä perusteltu taloussyillä, koska putoamisen pelko ja toivo noususta ajoivat seuroja ottamaan taloudellisia riskejä, mutta Liigan sulkeminen ei kuitenkaan poistanut talousvaikeuksia. Se näkyi jokakeväisinä tyhjennysmyynteinä, kun kärkikahinoihin mahdollisuutensa menettäneet joukkueet paikkailivat tilinpäätöksiään myymällä arvokkaimpia pelaajiaan muualle.
Kun uhkana on putoaminen Liigasta, tämä ei enää ole mahdollista.
– Mestiksestä Liigaan pääsyä tavoittelevat ja Liigassa putoamista vastaan taistelevat joukkueet voivat ottaa isompia riskejä, Hiltunen ennakoi.
Uhkana on Liigan isompien ja pienempien seurojen erojen repeäminen entistä suuremmaksi. Sen taustalla on osin yhteiskunnan megatrendejä, kuten väestön pakkautumista kasvukeskuksiin.
– Kaikkialla maailmalla tapahtuu urbanisoitumista ja kyllä se on trendi myös Suomessa. Totta kai on haaste pienten paikkakuntien joukkueille, miten ne pysyvät kilpailukykyisinä, Hiltunen sanoi.
Jokerit tarkastelee suunnitelmiaan
Liiganousua kahden vuoden sisällä tavoittelevien Kiekko-Espoon ja Jokerien edessä olevat tiet erkanivat Liigan torstaisen päätöksen vuoksi. Kiekko-Espoo on kertonut aikovansa jättää hakemuksen liigapaikasta kaudeksi 2024–2025, eivätkä karsinnat koske vielä tuota kautta.
Mutta kotimaiseen sarjakiekkoiluun täksi kaudeksi palanneen Jokerien pitää lunastaa karsintojen kautta liigapaikka kaudeksi 2025–2026, jonka helsinkiläisseura on ilmoittanut tavoitteekseen. Muuttaako tämä Jokerien suunnitelmia ensi kaudeksi, jolloin sen pitäisi liigalisenssiehtojen täyttämisen lisäksi nujertaa Liigasta putoava joukkue karsinnoissa?
– Meillä oli jo ennen tätä päätöstä suunnitelma rakentaa noin miljoonan euron joukkue ja että meillä on 10–13 valmista liigapelaajaa, mutta totta kai meidän pitää tarkastella, että meidän suunnitelmamme on urheilullisesti riittävä vai pitääkö sitä vielä kiristää. Uskon, että se on jo hyvin lähellä riittävää, Jokerien hallituksen puheenjohtaja Mikko Saarni sanoi STT:lle.
Myös kolmas pääkaupunkiseudun joukkue, vantaalainen Kiekko-Vantaa, tavoittelee nousua Liigaan. Se visioi nousevansa pääsarjaan 2030 mennessä. Nousua tavoittelevien joukkueiden näkökulmasta auki on edelleen useita kysymyksiä, niistä kenties keskeisimpänä se, paljonko osake liigayhtiössä maksaa nousijalle.
– Se on hyvä kysymys. Kaikki luvut jäivät vielä eilisessä (torstaina) auki, ja on kiva kuulla niitä lisää, Saarni sanoi.
Liigan hallituksen puheenjohtajalla Heikki Hiltusella oli tähän vastaus.
– Se on Liigan mediasopimuksen kahden kauden arvon keskiarvo joukkuetta kohti ja Liigan oman pääoman osakekohtainen hinta. Meillä on myös markkinaehtoinen hinnanmuodostuksen prosessi menossa.
Edelliset karsinnat 2013
Liigakarsinnat pelattiin edellisen kerran 2013. Sen jälkeen lisenssimenettelyllä pääsarjaan ovat nousseet Sport, KooKoo ja Jukurit.
Vielä viime keväänä Liiga linjasi, ettei se ota vastaan uusia lisenssihakemuksia kaudelle 2024–2025. Hiljattain Liiga ilmoittikin, että uusia hakemuksia voi jättää lokakuun loppuun mennessä.
Jääkiekon SM-liiga perustettiin vuonna 1975. Alussa mukana oli 10 joukkuetta. SM-liiga laajeni 12 joukkueen sarjaksi 1988.
Putoamis- ja nousumahdollisuus pääsarjan ja toiseksi korkeimman sarjatason välillä oli vuoteen 2000. Tuolloin Juhani Tammisen luotsaama divisioonajoukkue Kärpät kukisti karsinnoissa liigajoukkue Pelicansin, mutta pääsarjan joukkuemäärä kasvatettiin 13:een ja Pelicans sai pitää paikkansa.
Liigakarsinnat lopetettiin, ja sarja suljettiin. Päätöstä perusteltiin taloussyillä, koska moni joukkue puolusti sarjapaikkaansa tai haki nousua ottamalla taloudellisia riskejä.
Talousvaikeudet suomalaisesta jääkiekosta eivät poistuneet.
Suljettu sarja näytti kasvonsa jo vuosituhannen alussa, kun tyhjennysmyynnit nousivat useana kautena puheenaiheiksi. Pelkoa putoamisesta ei ollut, joten taloutta saattoi paikata kesken kauden.
Mestiksen vuosina 2004 ja 2005 voittanut KalPa palasi kabinetin kautta pääsarjaan 2005. Joukkuemäärä kasvoi 14:ään.
Karsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009, joka muistetaan Tammisen luotsaaman Sportin nousuyrityksestä. Sport voitti Mestiksen ja oli pudottaa Ässät pääsarjasta, mutta Ässät säilytti liigapaikkansa voitoin 4–3.
Karsinnat pelattiin myös 2010–2013, mutta liigajoukkueista Ilves kolmesti ja Pelicans kerran säilyttivät paikkansa vaikeuksitta. Nousua karsinnoissa yrittivät Mestiksen mestareista Sport kahdesti ja Jokipojat sekä Jukurit kerran.
Jokerit kertoi 2013 siirtyvänsä KHL:ään kaudeksi 2014–2015.
Kaudella 2013–2014 piti pelata liigakarsinnat, mutta kauden kynnyksellä karsinnat poistettiin ohjelmasta ja siirryttiin lisenssimenettelyyn. Sport sai kabinetissa liigapaikan kaudeksi 2014–2015 ja piti Jokerien lähdön jälkeen joukkuemäärän 14:ssä.
KooKoo voitti Mestiksen 2014 ja sai liigalisenssin kaudeksi 2015–2016. Joukkuemäärä kasvoi 15:een. Jukurit voitti Mestiksen 2015 ja sai liigalisenssin kaudeksi 2016–2017. Joukkuemäärä säilyi 15:ssä Espoon Bluesin konkurssin myötä. Jukurien jälkeen Liigaan ei ole otettu uusia joukkueita.