Jääkiekon Mestiksen kaudenavaustilaisuudessa syyskuussa 2013 päsähti pommi, jonka jälkiä suomalaiset jääkiekkopäättäjät ovat siivonneet kymmenen vuotta.
Kauden 2013–2014 ohjelmassa piti olla liigakarsinnat, mutta ne peruttiin kauden kynnyksellä. Mestiksen puheenjohtajana toimi Heikki Hiltunen, joka kertoi lisenssimenettelyyn siirtymisestä.
Kymmenen vuotta Mestiksen kaudenavaustilaisuuden jälkeen Hiltunen pääsi kertomaan liigakarsintojen palauttamisesta, Liigan puheenjohtajana.
Jääkiekon SM-liiga Oy:n yhtiökokous päätti torstai-iltana, että keväästä 2025 alkaen järjestetään karsinnat Liigan viimeisen ja Mestiksen voittajan välillä. Mahdolliselta nousijalta edellytetään lisenssiehtojen täyttämistä.
– Keskustelemme vielä pelitavasta ja ajankohdasta Jääkiekkoliiton kanssa. Keskusteluun otetaan mukaan seurojen urheilujohtoa, Hiltunen avasi pitkäksi venyneen yhtiökokouksen jälkeen.
Kuusitoista joukkuetta
STT kysyi vuonna 2013 Hiltuselta, voisiko tulevaisuudessa Liigassa olla vaikkapa 16 joukkuetta?
– Mikä ettei. Toisaalta yllätyksiähän voi tapahtua myös nykyisten liigajoukkueiden keskuudessa. Lisenssihän tullaan vaatimaan jokaiselta liigajoukkueelta, Hiltunen vastasi.
Jokerit oli kertonut KHL:ään siirtymisestä kesällä 2013. Jääkiekkoväen toivuttua tuosta yllätyksestä, oli aika toipua liigakarsintojen poistamisesta.
Hiltusen johtama Sport, Mestiksen 2014 voittanut KooKoo ja Mestiksen 2015 voittanut Jukurit tarttuivat lisenssinousumahdollisuuteen.
Yllätyksiäkin tuli. Espoon Blues joutui luopumaan liigapaikastaan 2016.
Luku 16 nousi torstaina jälleen esiin. Hiltunen kertoi, että Liigan joukkuemääräksi rajataan maksimissaan 16:een kaudesta 2025–2026 alkaen. Sarjassa pelaa tällä kaudella 15 joukkuetta.
Monipuolinen ja rakentava keskustelu
Mestis hiipui Sportin, KooKoon ja Jukurien kabinettinousujen jälkeen, mutta nyt hallitseva mestari Kiekko-Espoo ja etenkin KHL-seikkailultaan palannut Jokerit ovat puhaltaneet sarjan uuteen roihuun.
Vielä viime keväänä Liiga linjasi, ettei se ota vastaan uusia lisenssihakemuksia kaudelle 2024–2025. Hiljattain Liiga ilmoitti, että uusia hakemuksia voi jättää lokakuun loppuun mennessä.
Nykyisistä Mestiksen seuroista Kiekko-Espoo on ilmoittanut hakevansa paikkaa kaudeksi 2024–2025. Jokerit on kertonut tavoittelevansa paikkaa kaudeksi 2025–2026.
Liigan yhtiökokouksessa päätöksiä tekevät Liigan 15 omistajaseuraa. Sarjajärjestelmän kannalta merkittävän päätöksen tekemiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.
– Haluan kiittää Liigan osakkaita keskustelusta yhtiökokouksessa. Se oli monipuolista ja rakentavaa. Haluamme tehdä toimenpiteitä, jotka kehittävät suomalaista jääkiekkoa, Hiltunen kertoi.
"Täällä ei ole diktaattorin paikkaa"
Keskustelu liigakarsintojen palauttamisesta on vellonut vuosia.
Kuinka helpottunut olo sinulla on, että asia nytkähti eteenpäin?
– Olen kertonut Liigan puheenjohtajaksi tullessa, että henkilökohtaisesti kannatan avointa Liigaa. Kerroin tämän vuonna 2016, Hiltunen aloitti vastauksen STT:n kysymykseen.
– Tässä yhteisössä on 15 osakasta. Teemme yhdessä töitä. Silloin täällä ei ole diktaattorin paikkaa. Nämä prosessit vievät aikaa.
– Olen todella helpottunut siitä, että pääsimme tekemään isoja päätöksiä suomalaisessa jääkiekossa vaikeana aikana.
Liigaseuroja ovat moukaroineet esimerkiksi koronapandemian aiheuttamat yleisörajoitukset ja yleinen hintojen nousu.
– Toivon, että pääsemme keskittymään enemmän Liigan tulevaisuuteen ja suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden kehittämiseen enemmän kuin siihen, miten Liigaa kritisoidaan, Hiltunen paalutti.
Laajenemisen vuosituhat
Jääkiekon SM-liiga perustettiin vuonna 1975. Alussa mukana oli 10 joukkuetta. SM-liiga laajeni 12 joukkueen sarjaksi 1988.
Putoamis- ja nousumahdollisuus pääsarjan ja toiseksi korkeimman sarjatason välillä oli vuoteen 2000. Tuolloin Juhani Tammisen luotsaama divisioonajoukkue Kärpät kukisti karsinnoissa liigajoukkue Pelicansin, mutta pääsarjan joukkuemäärä kasvatettiin 13:een ja Pelicans sai pitää paikkansa.
Liigakarsinnat lopetettiin, ja sarja suljettiin. Päätöstä perusteltiin taloussyillä, koska moni joukkue puolusti sarjapaikkaansa tai haki nousua ottamalla taloudellisia riskejä.
Talousvaikeudet suomalaisesta jääkiekosta eivät poistuneet.
Suljettu sarja näytti kasvonsa jo vuosituhannen alussa, kun tyhjennysmyynnit nousivat useana kautena puheenaiheiksi. Pelkoa putoamisesta ei ollut, joten taloutta saattoi paikata kesken kauden.
Mestiksen vuosina 2004 ja 2005 voittanut KalPa palasi kabinetin kautta pääsarjaan 2005. Joukkuemäärä kasvoi 14:ään.
Karsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009, joka muistetaan Tammisen luotsaaman Sportin nousuyrityksestä. Sport voitti Mestiksen ja oli pudottaa Ässät pääsarjasta, mutta Ässät säilytti liigapaikkansa voitoin 4–3.
Karsinnat pelattiin myös 2010–2013, mutta liigajoukkueista Ilves kolmesti ja Pelicans kerran säilyttivät paikkansa vaikeuksitta. Nousua karsinnoissa yrittivät Mestiksen mestareista Sport kahdesti ja Jokipojat sekä Jukurit kerran.
Jokerit kertoi 2013 siirtyvänsä KHL:ään kaudeksi 2014–2015.
Kaudella 2013–2014 piti pelata liigakarsinnat, mutta kauden kynnyksellä karsinnat poistettiin ohjelmasta ja siirryttiin lisenssimenettelyyn. Sport sai kabinetissa liigapaikan kaudeksi 2014–2015 ja piti Jokerien lähdön jälkeen joukkuemäärän 14:ssä.
KooKoo voitti Mestiksen 2014 ja sai liigalisenssin kaudeksi 2015–2016. Joukkuemäärä kasvoi 15:een. Jukurit voitti Mestiksen 2015 ja sai liigalisenssin kaudeksi 2016–2017. Joukkuemäärä säilyi 15:ssä Espoon Bluesin konkurssin myötä. Jukurien jälkeen Liigaan ei ole otettu uusia joukkueita.