Jääkiekon kotimainen pääsarja Liiga julkisti torstaina kauan odotetun uutisen – sen miten ensi kaudella Liigassa kiekkoillaan, kun Kiekko-Espoon myötä Liiga laajenee ensi kaudella 16 joukkueen sarjaksi.
Kiekko-Espoon liigapaikan lopullinen sinetöinti oli Helsingissä järjestetyn tiedotustilaisuuden ensimmäinen aihe, ja samalla vahvistui, että Kiekko-Espoo maksaa liigaosakkeesta 2,2 miljoonaa euroa viiden vuoden maksuajalla.
Ensi kaudesta alkaen Liigan runkosarjassa jokainen joukkue pelaa 60 ottelua, mutta ei samaa määrää otteluita jokaista vastustajaa vastaan, sillä joukkueet on jaettu neljään lohkoon.
Pudotuspeleihin etenee 12 joukkuetta, joista neljä parasta pääsee suoraan puolivälieriin. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella runkosarjan sijoille 5–12 päätyneet joukkueet pelaavat paras viidestä -ottelusarjat.
Puolivälieristä eteenpäin pelataan paras seitsemästä -ottelusarjat. Loppuottelut voivat venyä toukokuulle asti. Uusi sarjajärjestelmä tuo lisää pudotuspeliotteluita.
Nousijan kynnettävänä kyinen pelto
Lisäksi karsinnat Mestiksen voittajan kanssa palaavat ohjelmaan ensi kauden päätteeksi. Runkosarjan kaksi viimeistä joukkuetta pelaavat paras seitsemästä -ottelusarjan, jonka häviävä pelaa liigakarsinnan Mestiksen voittajan kanssa. Karsintasarjakin on muodoltaan paras seitsemästä.
Mestiksestä Liigaan nouseminen on jatkossakin kaikkea muuta kuin helppoa. Urheilullisen vuoren lisäksi nousijan on kirittävä melkoisen aikatauluvuoren yli, sillä nousijaseuralla on 30.4. asti aikaa tehdä liigalisenssihakemus tai täydentää aiempaa lisenssihakemusta.
Jos karsinnan voittajan liigahakemus ei täytä lisenssikriteerejä, nousu tyssää siihen ja karsinnan hävinnyt liigaseura jatkaa Liigassa. Liigalla on tosin mahdollisuus myöntää poikkeuslupa kahdeksi vuodeksi, jos esimerkiksi pelihalli ei täytä Liigan vaatimuksia.
Paikalla ollut kokemusasiantuntija, Kiekko-Espoon puheenjohtaja Ami Rubinstein myönsi, että aikataulu on tiukka.
– Se on erittäin tiukka. Toki uskon, että tässä on pari lieventävää asiaa. Ensinnäkin on mahdollisuus saada siirtymäaikaa ja toiseksi uskon, että Mestis-seurat, jotka aidosti tavoittelevat nousua, tekevät etupeltoon panostuksia, että valmius olisi kasassa.
Liiga lunastaa putoajan liigaosakkeen, nousija puolestaan saa viisi vuotta maksuaikaa oman osakkeensa lunastamiseen.
– Organisaation ja pelaajiston rakentaminen on (nousijalle) aidosti tosi kova haaste, Rubinstein lisäsi.
Halli yhä haasteena Espoossa
Tiedotustilaisuuden aluksi Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen ojensi kätensä Rubinsteinille, sanoi tervetuloa ja lopuksi vielä rutisti Rubinsteinin kättelyn ja halauksen yhdistelmään.
Rubinstein kertoi Kiekko-Espoon pyrkivän välttämään Espoossa aiemmin tehdyt virheet kolmella tavalla. Seuran taustalle on saatu riittävästi sitoutuneita ihmisiä tekemään töitä ja riittävästi sijoittajia ja tukijoita. Kolmanneksi Espoossakin pohditaan toiminnan levittämistä muille liiketoiminta-alueille, mikä tasapainottaisi jääkiekkoliiketoimintaa.
Jääkiekkoliiketoiminnan perusasioihin kuuluvat tietenkin ottelutapahtumista saatavat tulot, ja niihin liittyvä ongelma on yhä sama, jonka kanssa Espoon edellinen kiekkoliigaseura Blues taisteli. Seura ei omista itse Espoon areenaa, ja halliyhtiö on myynyt areenan aitiot ulkopuolisille omistajille.
Vaikka Rubinstein kertoi, että Espoon areenaan on syksyksi tulossa uusi mediakuutio, hän myönsi, että hallin tilanne vaikuttaa seuraan.
– Suoraan sanottuna se on yksi meidän suurimpia haasteitamme, mutta sellainen, joka pystytään taklaamaan. Ottelutapahtumatuotot ovat meillä alhaisemmat kuin monilla muilla liigaseuroilla, mutta toisaalta Espoo liiketoiminta-alueena antaa muita mahdollisuuksia, Rubinstein sanoi.