Vasemmistoliiton puoluevaltuusto nimitti sunnuntaina puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin presidenttiehdokkaaksi.
Andersson otti puheessaan kantaa Gazan tilanteeseen ja vaati Israelia kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta. Hän totesi, että Hamasin siviileihin kohdistama brutaali hyökkäys on yksiselitteisesti tuomittava, mutta hyökkäys ei anna Israelille oikeutta rikkoa kansainvälistä oikeutta.
– Kansainvälisen yhteisön on nyt toimittava. Sen on vaadittava, että Israel välittömästi lopettaa siviileihin kohdistuvat iskut, hän sanoi.
Gazan tilanne on Anderssonin mukaan romahduksen partaalla ja alueelle tarvitaan humanitaarisia käytäviä avun toimittamiseksi.
– Paras tapa toimia Hamasia vastaan on osoittaa, että maailma ei ole kääntänyt selkäänsä palestiinalaisille. Paras tapa toimia Hamasia vastaan on osoittaa, että maailma on valmis reagoimaan kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, ihmisoikeusloukkauksiin sekä rikoksiin ihmiskuntaa vastaan, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa Suomen tulisi seurata Norjan esimerkkiä ja lisättävä alueelle suunnattavaa humanitaarista apua.
Presidentinvaalit ovat linjavaalit
Presidentinvaaleista Andersson totesi pitävänsä tärkeänä, että vasemmistoliitto on niissä mukana.
– On tärkeä muistaa, että nämäkin vaalit ovat linjavaalit, vaikka äänestämme presidentinvaaleissa. Oleellisinta ei ole henkilön ominaisuudet, vaan ehdokkaat ajatukset ja näkemykset ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, Andersson sanoi.
Hän moitti nykyistä yhteiskunnallista keskustelukulttuuria pinnalliseksi.
– On tärkeämpää viestiä nopeasti kuin se, mitä viestii. Aikana, jolloin disinformaatiota on paljon ja se leviää yhä nopeammin, jolloin sosiaalisen median alustojen algoritmit elävät vahvoista tunnereaktioista, on entistä tärkeämpää luoda tilaa keskustelulle ja pohdinnalle, jossa tutkitaan ennen kuin hutkitaan.
Esimerkkinä hän nosti esille keskustelun Suomen ja Viron välisen kaasuputken ja tietoliikennekaapelin vaurioitumisesta ja kehotti päättäjiä jättämään spekulaatiot syyllisistä toimittajille ja tutkijoille.
– Tiedot siitä, että vahingot ovat ulkopuolisen tahon aiheuttamia, ovat todella vakavia. Tilannetta ei helpota se, jos päättäjät lähtevät spekuloimaan syyllisellä ennen kun meillä on kaikki faktat selvillä.
Leikkaukset uhkaavat Suomen asemaa
Andersson sanoi haluavansa vaalikampanjassa keskustella siitä, millaiseksi Suomen linja Nato-jäsenyyden myötä muodostuu, koska keskustelu asiasta on jäänyt käymättä.
– Vasemmistoliitto edustaa näkemystä, jossa Naton jäsenyys on puolustuksellinen ratkaisu, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa Norjan pitkään edustama linja Natossa tarjoaa kaikille Pohjoismaille hyvän mallin jäsenyydelle. Norja ei ole perinteisesti sallinut maaperällään ydinaseita, Naton pysyviä joukkoja tai pysyviä tukikohtia, Andersson sanoi.
– Suomen kannattaa pyrkiä hakemaan yhteistä linjaa myös Naton sisällä ja tehdä työtä ihmisoikeus- ja ilmastopainotusten puolesta.
Andersson sanoi myös aikovansa nostaa vaalikeskustelussa esille ilmastokriisin. Hän moitti samalla hallituksen linjaa leikata kehitysyhteistyöstä täysin vääräksi.
– Se antaa Suomesta kuvan maana, joka ei välitä, joka ei ole sitoutunut kantamaan omaa vastuutaan globaalista solidaarisuudesta. Se heikentää totta kai myös kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia. On päivänselvää, että hallituksen linja tulee vaikuttamaan Suomen globaaliin asemaan.
Gallupeissa 6-7 prosentin kannatus
Andersson ilmoitti syyskuun puolivälissä olevansa valmis lähtemään presidenttiehdokkaaksi.
Mielipidemittauksissa Andersson ei ole noussut ehdokkaiden kärkijoukkoon, mutta Yleisradion ja Helsingin Sanomien perjantaina julkaisemissa kyselyissä hän keräsi 6–7 prosentin kannatuksen eli hiukan alle vasemmistoliiton kannatuksen kevään eduskuntavaaleissa.
Anderssonin suosio oli silti suurempi kuin EU-komissaari Jutta Urpilaisella, jonka odotetaan tulevan valituksi SDP:n presidenttiehdokkaaksi marraskuussa.