Ilmassa on aidon tuntuista innostusta, kun eri maiden ilmavoimien edustajat kertovat ACE 23 -lentotoimintaharjoituksen sujumisesta medialle Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa. Pirkkala isännöi harjoituksessa Yhdysvaltojen, Kanadan ja Ruotsin hävittäjiä, ja suomalaiset saavat ulkomaalaisilta vierailta lähes ylitsevuotavaa suitsutusta.
– Olemme äärimmäisen innoissamme, että saamme olla täällä Suomessa, en voi korostaa sitä tarpeeksi, kertoo Yhdysvaltain ilmavoimien kapteeni Lacie "Sonic" Hester, joka on projektiupseerina 494. hävittäjälaivueessa.
Laivueen asemapaikka on Lakenheathin lentotukikohta Britanniassa. Hester toimii F15E Strike Eagle -hävittäjässä asejärjestelmäupseerina eli istuu ohjaamon takapenkillä.
Projektiupseerina Hester on vastannut yhdysvaltalaisten osalta 14 hävittäjän ja yli 300 henkilön järjestämisestä Pirkkalaan. Hän saapui Suomeen viime viikolla ja on vapaa-ajallaan ehtinyt jo käydä muun muassa katsomassa Tampereella MM-jääkiekkoa – vaikka se ei syvässä etelässä kasvaneelle olekaan kaikkein tutuin laji.
– Olen kotoisin Georgiasta. En nähnyt varmaan yhtäkään lumihiutaletta, kun kasvoin siellä, Hester nauraa ja kehuu Tamperetta.
– Minulla on ollut myös mahdollisuus tutustua kaupunkiin. Ruoka on täällä mahtavaa. Kulttuuri täällä on mielestäni hyvin välitön ja avoin.
Hän ylistää myös tukea, jota Suomen Ilmavoimat on vierailleen antanut.
– Mitä tahansa kysymyksiä meillä on ollut, olemme saaneet vastaukset samana päivänä.
Myös Ilmataistelukeskuksen johtaja, ACE 23 -harjoituksessa Pirkkalan tukikohdan lentotoiminnan johtajana toimiva everstiluutnantti Juuso "Amex" Ilkka kertoo suomalaisten saaneen vierailtaan kehuja.
– Ei pelkästään tukikohdassa, vaan että miten hyvää palvelua saa tuolla Tampereen keskustassa.
Yhteistyö toiminut hienosti
ACE 23 -harjoitukseen osallistuu kaikkiaan noin 150 lentokonetta 14 eri maasta. Harjoitus järjestetään joka toinen vuosi, ja johtovastuu on tänä vuonna Suomella. Lentotoiminta tapahtuu pääosin Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa, eniten lennetään Pohjois-Ruotsissa. Ensi viikon perjantaihin kestävää harjoitusta lennetään neljästä tukikohdasta, Pirkkalan lisäksi Rovaniemeltä, Ruotsin Kallaxista ja Norjan Örlandista.
Pirkkalasta lennetään aamupäivisin Suomen ja iltapäivisin Ruotsin ilmatilassa.
Monet harjoituksista on tehty hyvinkin vaativiksi, mutta Juuso Ilkan mukaan yhteistyö ulkomaalaisten yksiköiden ja konetyyppien kanssa on harjoitusten alkupäivinä toiminut loistavasti. Yksi harjoituksen tarkoituksista on oppia yhteistoimintaa erilaisten konetyyppien kanssa.
– Jokainen oppii uutta koko ajan, ei vain ilmassa vaan myös maassa, Ilkka sanoo.
Myös Ruotsin ilmavoimien everstiluutnantti Jörgen Axelsson kehuu yhteistyötä.
– Jopa minä, joka olen lentänyt vuosia, olen hämmästynyt siitä, kuinka hyvää yhteistyö on eri maiden ja eri koneiden kesken. Pystymme lentämään hyvin monimutkaisia tehtäviä yhdessä. Se on hyvä merkki, Axelsson sanoo.
Hester osallistuu toista kertaa sotaharjoituksiin ulkomailla ja on nauttinut kokemuksesta. Hän sanoo, että Suomen asevoimien maine Yhdysvalloissa on erittäin hyvä.
– On ollut mahtavaa työskennellä käsi kädessä ruotsalaisten ja suomalaisten kanssa. On hienoa pystyä katsomaan ihmisiä silmiin, suunnitella tehtäviä yhdessä, asettaa yhteisiä tavoitteita ja laajentaa koulutustamme, Hester kehuu.
– Saamme täällä harjoitusta, jota emme voi saada missään muualla. Olemme hyvin kiitollisia ja arvostamme sitä, että meidät kutsuttiin mukaan.
Vaihtelevaan englantilaiseen säähän tottunut Hester on myös pitänyt keväisessä Suomessa lentämisestä.
– Täällä on niin vihreää!
Nato-jäsenyys näkyy lähinnä keskusteluissa
Harjoituksesta oli päätetty jo ennen Suomen Nato-jäsenyyttä, joten huhtikuussa toteutunut jäsenyys ei kovin konkreettisesti näy harjoituksessa. Ilkka sanoo, että lentoharjoituksissa ilmapiiri on ollut aina hyvä myös ennen jäsenyyttä. Ukrainan sota ja Nato kuitenkin sävyttävät lentäjien välisiä keskusteluja,
– Kyllähän se keskusteluissa tulee esille, että olemme nyt Naton jäsen. Ihan yksittäisen ohjaajan kannalta ei ole sellaista merkittävää muutosta. Jos puhutaan Nato-kehyksestä tai tästä skandinaavisesta yhteistoiminnasta, ne ovat ehkä sitten enemmän ylemmän johdon linjauksia ja näkemyksiä, Ilkka arvioi.
– Kaikki tämähän on sitä varten, että jos jotain pahaa tapahtuu ja joudutaan menemään poikkeusoloihin, niin miten tämä homma tehdään. Sitä me harjoittelemme päivittäin, että miten se tehdään yksin, ja nämä ovat niitä paikkoja, joissa harjoitellaan että miten se tehdään yhdessä. Tietysti aikamoinen deterrenssi, lipunnosto myös tämänhetkisessä maailmantilanteessa. 150 hävittäjää ilmassa Skandinaviassa, kyllähän se näkyy ja kuuluu.
Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen sanoo Nato-jäsenyyden olevan Ilmavoimille suuri muutos. Kaikki on sujunut kuitenkin toistaiseksi hyvin, mistä on osaltaan kiittäminen 1990-luvulta asti tehtyä Nato-yhteensopivuuden kehittämistä.
Suomi on haluttu kumppani
Keräsen mukaan Ilmavoimien harjoituskalenteri on nykyään jo niin täynnä, että lisää harjoituksia ei juuri enää mahtuisi. Hän kuitenkin arvioi, että Nato-jäsenyyden myötä harjoitustoiminta Suomessa voi lisääntyä.
– Meillä on enemmän ilmatilaa täällä verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan.
Suomi on Keräsen mukaan haluttu harjoituskumppani.
– Meillä osaaminen on hyvää. Osaamme järjestää tällaisia, meillä on täällä hyvä organisointikyky. Mitä olen kuullut täällä Pirkkalaan tulleilta, että ei missään ole ollut näin hyvää vastaanottoa ja näin tehokasta toimintaa, Keränen kertoo kiitotien laidalla hävittäjien jyristessä ilmassa.
– Siinä mielessä voidaan olla ylpeitä osaamisestamme. Ei pelkästään tuolla ilmassa, vaan myös täällä maassa ja johtokeskuksen sisällä.
Suorituskyvyn kehittämistä jatkettava
Tässä harjoituksessa suomalaiset lentävät vielä Horneteilla, mutta Ilmavoimien huomio on hyvin paljon siirtymisessä uusiin F-35-hävittäjiin. Miljardi-investoinnin aikataulu on ennallaan: suomalaislentäjien kouluttaminen Yhdysvalloissa alkaa 2025, ensimmäiset koneet saadaan Suomeen loppuvuonna 2026, ja täysi operatiivinen valmius pitäisi saavuttaa vuonna 2030.
Vaikka Venäjän huomio on nyt Ukrainassa ja aktiviteetti Suomen rajoilla varsin vähäistä, pitää Venäjän ilmauhka Keräsen mukaan ottaa vakavasti. Monet Venäjän parhaista koneista ovat säästyneet Ukrainan sodan tuhoilta ja ovat hyvässä kunnossa.
Keräsen mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on opettanut, että suorituskyvyn pitkäjänteistä kehittämistä ei voi unohtaa.
– Ehkä uutena asiana on tullut kauaskantoisen tulen lisääntyminen, jolloin niitä pitää pystyä torjumaan tai estämään niiden käyttö.