Meille jokaiselle tulee elämässä eteen tilanteita, joissa on vedettävä rajoja oman hyvinvoinnin turvaamiseksi. Moni pitää rajoja jännittävänä asiana, ja tottahan se on, että rajojen ympärillä kuohuvat usein tunteet molemmin puolin.
Suomalaisille tyypillinen liika kiltteys voi antaa muille väylän ylittää omat rajat kuin huomaamatta. Näin käy vaikkapa silloin, jos suostut asioihin, joihin oikeasti haluaisit sanoa ei. Suostuttuasi saattaa alkaa ärsyttää ja turhauttaa, muttet kehtaa enää peruakaan.
On hyvä muistaa, ettei rajojen asettaminen ole ilkeyttä, vaan jokaisen aikuisen vastuullinen teko oman hyvinvoinnin kannalta.
Joskus on kaikkien etu, kun kieltäydyt heti kättelyssä.
Rajanveto on harvoin hauskaa, koska se aiheuttaa vastapuolessa reaktioita. Rajanveto muuttaa aina ihmisten välille muodostunutta vuorovaikutustapaa ja pakottaa osapuolet sopeutumaan uuteen.
Kukapa haluaisi hyvillä mielin luopua etuuksista, joita toisen ihmisen rajattomuus itselle mahdollistaa? Siksi vanhasta toimintamallista pidetään usein kynsin ja hampain kiinni. Tämä voi olla rajan vetäjälle pelottava kokemus, mutta kertoo rajan oikeasta paikasta.
Jos rajojen asettaminen on itselle vaikeaa, voi asiaa tarkastella uudesta näkökulmasta. Pohjimmiltaan rajojen asettamisessa on nimittäin kyse siitä, että viestimme muille, millaiset asiat tekevät meille hyvää ja mitkä eivät. Opetamme omalla käytöksellämme siis muille, kuinka meitä saa kohdella.
Samaan tapaan viestimme maailmalle päivittäin hoivaohjeita lemmikeistämme, lapsistamme ja muista meille tärkeistä asioista. Miksi emme siis itsestämmekin?
Rajan vetäminen ei tarkoita toisten sivuuttamista tai jyräämistä, vaan voit samaan aikaan ymmärtää ja kunnioittaa muiden näkökulmaa, mutta olla hylkäämättä itseäsi ja hyvinvointiasi sen vuoksi.
Lempeät ja rakkaudelliset rajat eivät ole vain lastenkasvatuksen keino, vaan niitä voi asettaa myös aikuisten välille.
On myös hyvä muistaa, ettei omista rajoista voi joustaa, jos niitä ei ole missään vaiheessa selkeästi määritellyt. Rajat saavat myös muuttua eri elämäntilanteissa esimerkiksi omien voimavarojen mukaan.
Armollisuutta arkeen tuo se, että rajanveto on taito, jota voi treenata läpi elämän.
Monissa arjen kohtaamisissa meidän aikuisten vuorovaikutusta seuraavat tarkkaavaisesti pienet silmäparit, jotka imevät mallia tästäkin taidosta. Mitä tahdomme opettaa heille terveestä rajanvedosta ihmissuhteissa?