Hovioikeuden Viestikoekeskus-jutussa antama tuomio voi olla lehdistön- ja sananvapauden kannalta merkittävä, sanovat jutussa tuomion saaneiden toimittajien asianajajat Kai Kotiranta ja Timo Ylikantola STT:lle.
Helsingin hovioikeus tuomitsi tänään kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Tuomo Pietiläinen tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja Laura Halminen 80 päiväsakon eli reilun 4 000 euron sakkorangaistukseen. Pietiläinen työskentelee yhä Helsingin Sanomissa.
Kotiranta edustaa jutussa Halmista sekä kolmatta, esihenkilöasemassa toiminutta toimittajaa, jonka syytteet hylättiin käräjä- ja hovioikeudessa. Ylikantola edustaa Pietiläistä.
Asianajajat pitävät ongelmallisena toimittajien saamaa tuomiota turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt syytekohdan.
– Yksi kysymys on mielestäni se, miten kriminalisoimattoman valmistelun ja kriminalisoidun yrityksen välistä rajanvetoa täytyisi tässä rikoslajissa arvioida, Kotiranta sanoo.
– Se voi olla sanan- ja lehdistönvapauden näkökulmasta haastava kysymys, mistä (asiasta) ylipäänsä voidaan pohtia julkaisemista tai kirjoittamista tai jutun tekemistä, jos kriminalisoinnin kynnys tulee kovin alas, hän jatkaa.
Syytekohdat turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä liittyivät julkaistun artikkelin jälkeen julkaistavaksi suunniteltuun artikkelisarjaan, joka jäi kuitenkin sellaisenaan julkaisematta. Turvallisuussalaisuuden paljastamisen valmistelu ei ole rikoslaissa kriminalisoitu.
"Onko valtaa päättää, mitä HS julkaisee?"
Hovioikeus katsoi, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että toimittajien nimenomaisena tarkoituksena oli ollut saada juttusarja kokonaisuudessaan julkaistuksi. Mikään ei oikeuden mukaan viitannut siihen, että Halminen tai Pietiläinen olisivat olleet vetäytymässä oma-aloitteisesti jatkoartikkeleista tai ilmaisseet tahtoaan muokata niiden sisältöä, vaikka Halminen olikin ollut huolissaan tietojen arkaluontoisuudesta.
Menettelyllään toimittajat loivat hovituomion mukaan konkreettisen ja uskottavan vaaran siitä, että viiden jatkoartikkelin sisältämät mahdolliset turvallisuussalaisuudet paljastetaan sellaisenaan.
Timo Ylikantolan mukaan on analysoitava tarkemmin, miksi hovioikeus katsoi yritysrikoksen tunnusmerkistön täyttyneen, vaikka käräjäoikeus katsoi toisin. Tämä on hänen mielestään lehdistön- ja sananvapauden osalta tärkeä kysymys ja arvioitava asia.
Lisäksi on hänen mukaansa syytä pohtia, minkälainen tekijävastuu toimittajalla on esimerkiksi Helsingin Sanomien kokoisessa media-alan yrityksessä.
– Onko toimittajalla toimivaltaa päättää, mitä Helsingin Sanomat julkaisee – eli missä menevät rajat toimittajan, toimituspäälliköiden ja päätoimittajan toimivallan osalta.
Ylikantola sanoo tämän olevan asia, josta saattaisi olla tarpeellista hakea ennakkoratkaisu korkeimmasta oikeudesta (KKO). Kumpikaan asianajajista ei kuitenkaan tässä vaiheessa kommentoinut, aikovatko he hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
– Silläkin on joku arvonsa, että jutut joskus päättyvät. Mutta totta kai täytyy huolellisesti punnita ja pohtia, onko tässä sellaista ennakkoratkaisuintressiä, joka edellyttäisi valitusluvan hakemista, Kotiranta muotoili.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
