Seinäjoen tekninen lautakunta esitti yksimielisesti, että katuvalojen öinen pimeänä pitäminen kantakaupungissa lopetetaan. Esityksellä on myös kaupunginhallituksen yksimielinen tuki, vahvistaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kimmo Heinonen (kok.).
Katuvaloista kuten koko budjetista päättää lopullisesti valtuusto marraskuussa. Koska kyse on ensi vuoden budjetista, tämä vuosi eletään viime syksynä hyväksytyn budjetin mukaan. Siksi katuvalot pidetään öisin pimeinä vuoden loppuun asti.
Katuvalot Seinäjoen keskustan ja sen lähialueiden ulkopuolella on sammutettu säästösyistä öisin syksystä 2014 alkaen. Kantakaupungin 17 000 katuvalolampusta vain 3 000 on palanut keskiyöstä aamuviiteen.
Katuvalot omistaa kaupungin tytäryhtiö Seinäjoen Energia Oy, jolta kaupunki ostaa palvelun. Katuvaloihin kuluu kunnallistekniikan budjetista vuodessa yli 2,3 miljoonaa euroa. Vuositasolla katuvalojen öinen pimentäminen on säästänyt 180 000 euroa.
Kaupungin säästölinja jatkuu. Myös tekniseltä lautakunnalta on taas edellytetty miljoonan euron lisäsäästöjä ensi vuoden käyttötalousbudjettiin. Keskiviikkona tekninen lautakunta pääsi jo lähelle säästötavoitetta. Miljoonasta puuttui enää 120 000 euroa.
Väliaikainen toimialajohtaja Kari Havunen esitti, että katuvalot pidettäisiin talousarviovuotena 2017 päällä ilman säästökatkaisua. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei tekniseltä lautakunnalta edellytetä lisäkulun kattamista muilla säästöillä toimialaltaan. Lautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Rahoitusjohtaja Aaro Honkola odottaa, että katuvaloja vastaava säästö löytyy budjetin joltakin muulta momentilta. Hän vertaa budjetin tekoa nollasummapeliin.
Hän sanoo ymmärtävänsä, ettei tekninen lautakunta halua säästön perumisen kiristävän omaa budjettiaan. Aloite katuvalojen palauttamiseen on tullut kaupunginhallitukselta. Hän pitää kuitenkin vakavana, jos tehtyjä säästöpäätöksiä puretaan.
– Ei meillä ole näköpiirissä mitään sellaista, että säästölinjasta voitaisiin luopua. Ajat eivät ole muuttumassa millään tavalla helpommiksi.
Kilpailukykysopimus ja monet muut asiat kiristävät kuntataloutta, vaikka kompensaatioitakin tulee. Merkkejä nousukauden jatkumisestakaan ei enää ole.
Honkola viittaa valtuuston itsensä hyväksymään 20 miljoonan euron vuosikatetavoitteeseen ensi vuonna. Siihen päästään vain kovalla työllä ja säästöpäätöksillä.
Lautakunnat ovat yleisesti suoriutuneet säästötehtävästään hyvin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunta on jopa ylittänyt neljän miljoonan säästötavoitteensa. Samoin sivistyskeskus on lähellä tavoitettaan.
MARKKU KULMALA