Lauri Lyly ym­mär­tää ulos­mars­si­joi­ta: "Kyllä se korpeaa siellä aika ko­vas­ti"

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly vahvistaa, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkavat jo tämän viikon loppupuolella.

– Muut SAK:n liitot ovat sitä mieltä, että lähdetään neuvotteluihin. AKT jätti eriävän mielipiteensä, että näillä eväillä ei kannata lähteä neuvottelupöytään. Linjasimme, että ensisijaisesti haluamme pakkolait pois. Samalla haluamme linjata paikallisen sopimisen periaatteet. Kun hallituksella on myöskin määräaikaisiin työsuhteisiin ja työsopimusten työehtoihin liittyviä heikennyksiä, haluamme ne estää, Lyly kertoo palkansaajien suurimman keskusjärjestön lähtökohdat.

Yhteiskuntasopimukseksi kutsutun työmarkkinaratkaisun syntyminen oli lähellä marraskuussa. Neuvotteluasetelma on nyt muuttunut, koska hallitus kaavailee määräaikaisten työsuhteiden solmimisen merkittävää helpottamista. Jatkossa uudelle työntekijälle voisi solmia vuoden aikana kolme määräaikaista työsuhdetta ilman perusteltua syytä. Nyt määräaikaisella työsuhteella pitää olla peruste, kuten työn kausiluonteisuus tai vakituisen työntekijän perhevapaan sijaistaminen.

Lyly tekee selväksi, että SAK:lle määräaikaisuuden perusteen säilyttäminen lainsäädännössä on lähellä kynnyskysymystä, kun neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta etenevät.

SAK:n puheenjohtaja nosti asian esille, kun Lännen Media kysyi häneltä, mikä hallituksen esittämiin pakkolakeihin sisältyvä asia on SAK:lle vaikeimmin hyväksyttävissä. Määräaikaisten asema ei sisälly pakkolakeihin, mutta Lyly niputtaa hallituksen tuoreimman lakihankkeen osaksi kokonaisuutta.

– Mielestäni koko pakkolakipaketti on epäoikeudenmukainen. Siinä ovat kaikki kohdat epäoikeudenmukaisia, kun niitä yksityiskohtaisesti käy läpi. Kaiken huipuksi tulee vielä määräaikaisia työntekijöitä koskeva lakiheikennys, jossa määräaikaisen työsuhteen voi synnyttää ilman perustetta. Sehän sotkee Suomen työmarkkinat, ja lisää vain pätkätyö- ja silpputyömaailmaa. Sitä emme halua.

– Kyllä se on meille iso kysymys. Emme halua Suomeen pätkätyö- ja silpputyömarkkinaa, jonka se tuo tullessaan. Haluamme toistaiseksi voimassa olevia ja vähän ennustettavampia työsuhteita, Lyly linjaa.

Neuvotteluissa peräti neljä koria

SAK haluaa sopia nyt laajasta työmarkkinaratkaisusta, joka olisi perinteisen kolmikantamallin klassinen taidonnäyte. Maan hallitus olisi entistä vahvemmin sopimuksen osapuoli, koska syksyn jälkeen hallitus on aloittanut työelämään liittyviä lainsäädäntöhankkeita, joiden kohtalosta ja sisällöllisistä ratkaisuista SAK haluaa sopia neuvotteluissa.

– Neuvotteluissa on neljä koria: pakkolakikori, paikallisen sopimisen linjaukset, työsopimuslakiin liittyvät heikennykset ja neljäntenä korina mahdollinen palkkakierros. Me haluaisimme pitää nämä yhdessä, Lyly kannattaa sitä, että myös palkoista sovitaan nyt keskitetysti.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt, että palkoista sovittaisiin vasta syksyllä. SAK:ssa vierastetaan ajatusta, että työehtosopimusten muita kohtia avattaisiin nyt neuvotteluissa, mutta palkat jätettäisiin vasta myöhemmin sovittavaksi asiaksi.

Näistä lähtökohdista neuvotteluista on tulossa vaikeat.

– Valtuudet ovat isot, mutta raamit ovat ahtaat, Lyly kuvailee asemaansa SAK:n puheenjohtajana.

Perjantaina Helsingissä nähtiin ulosmarssi hallituksen politiikkaa vastaan, kun Metalliliiton ja Sähköliiton työntekijät marssivat ulos telakalta.

Onko ulosmarsseja odotettavissa lisää, jos neuvottelut eivät etene?

– Lauantaina 450 luottamusmiestä kokoontui Tampereella. Siellä oli hyvin kriittisiä äänenpainoja. Tämä on asia, joka kuvastaa sitä, kuinka kriittisesti työpaikoilla suhtaudutaan hallituksen pakkolakiesityksiin. Me yritämme neuvotellen viedä asiat sellaiseen asentoon, että niitä [lisää ulosmarsseja] ei tarvitsisi toteuttaa. Se on ensisijainen tavoitteemme. Ymmärrän työpaikkojen palautetta. He elävät niillä palkoilla, ja sitten siihen esitetään työehtojen heikennyksiä. Kyllä se korpeaa siellä aika kovasti, Lyly ymmärtää spontaania toimintaa.

Palkaton sairauspäivä ei menisi läpi ammattiliittojen hallituksissa

Pakkolakipakettiin sisältyvää sairauskarenssia SAK ei ole valmis hyväksymään neuvotteluissa. Hallituksen esittämä malli leikkaisi 36 prosenttia ihmisen viikkopalkasta.

– Se on hallituksen esityksenä siellä, ja työnantajat sitä jollain tavalla komppaavat. Kyllä se pöydässä on. Olen aina sanonut, että työmarkkinapöytään saa kantaa kaikkia asioita, mutta kaikki asiat eivät tule siellä hyväksytyiksi. Tuon mallin osalta voin sanoa, että emme ole sitä hyväksymässä, Lyly painottaa.

Jos yhteiskuntasopimus syntyy, on käytännössä selvää, että siihen ei sisälly palkatonta sairauspäivää. SAK:n, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja korkeasti koulutettujen Akavan ammattiliitot eivät sellaista sopimusta hallituksissaan hyväksyisi.

LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA

Ilmoita asiavirheestä