Joensuussa kesäkuussa tapahtuneen neljävuotiaan lapsen kuoleman jälkeen aluehallintovirasto otti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun valvontaansa. Itä-Suomen aluehallintoviraston (avi) eilen antaman päätöksen mukaan lastensuojelun sosiaalityötä ei toteuteta hyvinvointialueella kuten lainsäädäntö edellyttää. Avin mukaan lastensuojelun organisoinnissa ja johtamisessa on puutteita, joiden korjaamiseen on ryhdyttävä välittömästi asiakasturvallisuuden varmistamiseksi.
– Valvonta aloitettiin tämän neljävuotiaan lapsen kuoleman takia oma-aloitteisesti, pyydettiin siitä selvitystä hyvinvointialueelta, sanoo STT:lle Itä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Sari Vainikainen.
Aluehallintovirasto antoi nyt hyvinvointialueelle määräyksen siitä, että lastensuojelusta ja lapsiperhepalveluista vastaavan johdon on valvottava lastensuojelun toteutumista lain edellyttämällä tavalla. Vainikainen sanoo, että määräys on hallintolain mukaisena hallinnollisen ohjauksen keinona järein mahdollinen. Jos tilanne tämän jälkeen ei korjaannu, määräystä on vielä mahdollista tehostaa uhkasakolla.
Vainikaisen mukaan selvityksessä ei käynyt ilmi yksittäistä syytä lastensuojelussa havaituille puutteille. Yhtenä asiana nousivat esille henkilöstön saatavuus ja riittävyys.
– Päätöksessä korostetaan lastensuojelun johtoa, jonka tehtävä on ohjata ja valvoa työtä. Yksittäisillä työntekijöillä pitää olla työssään onnistumisen edellytykset.
KRP selvittää viranomaisten toimintaa
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi tänään äidin ja isäpuolen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin neljävuotiaan lapsen kuolemasta. Pahoinpidelty poika kuoli kotonaan Joensuussa viime kesäkuussa. Molempien syytettyjen syyksi luettiin törkeä kuolemantuottamus. Isäpuoli tuomittiin lisäksi törkeästä pahoinpitelystä.
Esitutkinnan mukaan poika oli lastensuojelun asiakas ja viranomaisilla oli tietoa hänen kotiolosuhteistaan. Poika oli aiemmin samana vuonna otettu kiireellisesti huostaan. Sosiaalihuollon mukaan kodin olosuhteet eivät soveltuneet lapselle. Poika oli palannut asumaan äitinsä ja isäpuolensa kanssa muutama kuukausi ennen kuolemaansa.
Tapauksessa huomiota on herättänyt se, että päiväkodissa lapsella oli huomattu laajoja mustelmia vain päiviä ennen kuolemaa. Päiväkodin työntekijä yritti mustelmien havaitsemisen jälkeen soittaa lastensuojelun työntekijälle ja kun tämä ei vastannut, hän lähetti viestin. Lastensuojelun työntekijä sanoi esitutkinnassa, ettei ymmärtänyt viestistä, että kyse on kiireellisestä asiasta.
Keskusrikospoliisi (KRP) selvittää, onko lapsen asioista päättäneitä viranomaisia syytä epäillä laiminlyönneistä. Esiselvitys on yhä kesken. Vainikainen sanoo, että nyt annettu avin päätös on toimitettu KRP:lle.
Päätös: Jokaista lasta tavattava
Avin mukaan se on jo aiemmin antanut Pohjois-Karjalan lastensuojelulle hallinnollista ohjausta lastensuojelun lainmukaisesta toteuttamisesta ja asiakasturvallisuutta vaarantavien puutteiden korjaamisesta. Tilanne ei kuitenkaan ole korjaantunut.
– Aluehallintoviraston antama määräys koskee erityisesti sen valvontaa, että jokaisen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tavattava jokaista asiakkaanaan olevaa lasta henkilökohtaisesti lapsen tilanteen ja tuen tarpeen arvioimiseksi, tiedotteessa sanotaan.
Hyvinvointialueen on päätöksen mukaan laadittava määräajassa kirjallinen ohje lasten tapaamisista. Ohje ja johdon selvitys sen noudattamisesta on annettava aville huhtikuuhun mennessä.
– Lapsen tapaaminen henkilökohtaisesti, ja hänen mielipiteensä selvittäminen on keskeinen osa lastensuojelua ja sosiaalityöntekijän velvollisuus. Pienikin lapsi osaa kertoa ja ilmaista toiveitaan ja kokemuksiaan, jotka lapsen oikeuksien ja edun sekä turvallisuuden vuoksi on välttämätöntä huomioida ja kuulla häntä koskevassa tilannearviossa sekä päätöksenteossa, tiedotteessa sanotaan.
Lisäksi avi kiinnittää huomiota riittävän koulutuksen järjestämiseen lapsiin kohdistuvan väkivallan ja muun kaltoinkohtelun tunnistamiseksi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on oltava lain edellyttämä lastensuojelun asiantuntijaryhmän tuki, avi toteaa.
Palvelujohtaja: Pahoinvointia on paljon
STT tavoitteli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelua puhelinhaastatteluun, mutta palvelujohtaja Erja Nevalainen kommentoi asiaa ainoastaan sähköpostitse. Hänen mukaansa Pohjois-Karjalan tilanne on suhteellisen samanlainen kuin muualla maassa. Hän nostaa esille, että hyvinvointialueella on adhd-diagnooseja enemmän kuin muualla Suomessa. Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
– Pohjois-Karjalassa tehdään kiireellisiä sijoituksia eniten Suomessa, ja myös huostaanottoluvut ovat korkeita. Voitaneen todeta, että pahoinvointia on paljon ja tähän tarvitaan useita eri tahoja toimimaan yhdessä lasten ja lapsiperheiden tueksi, Nevalainen kirjoittaa.
Hänen mukaansa hyvinvointialueella on laadittu lastensuojelun työskentelyyn ohjeistus sekä avin ohjeistuksen mukainen valvontamalli. Henkilöstöä on jo koulutettu, ja kevään aikana aiotaan kouluttaa "väkivallan tunnistamisen ja puuttumisen teemoissa", hän kirjoittaa.
– Näemme erittäin tärkeänä osana lastensuojelun työssä lapsen osallisuuden ja kohtaamisen. Kehittämistyötä asiassa on tehty jo edellisten vuosien aikana, ja se jatkuu edelleen.