Lasten fyysinen kunto on viime vuosina herättänyt keskustelua. Koululiikunnan riittämättömyys ja lasten vähäinen liikkuminen vapaa-aikana on nähty usein huolestuttavan kehityksen syinä. Myös sosiaalisen median käyttö on vienyt lasten huomiota ja ohjannut väärille urille.
Urheiluseurojen rooli lasten liikkumisen lisäämiseksi on tärkeä. Onneksi merkittävä osa lapsista ja nuorista on mukana urheiluseuroissa. Yhä enemmän niissä täytyi olla monipuolista liikuntaa, peruskuntoa kohentavan harjoittelun ohella.
Martti Saarikoski (IP, 6.10.2023) toivoo, että lasten vanhemmat olisivat yhä enemmän mukana lasten urheiluseuraharrastuksissa. Kyllähän näin onkin. Kaikki eivät kuitenkaan ehdi mukaan ohjaajiksi ja valmentajiksi. Lasten ja nuorten kuljettaminen urheiluseurojen harjoituksiin täyttää merkittävän osan vapaa-ajasta.
Vanhempien talkootyö, kökkähommat, muodostavat monen urheiluseuran kivijalan. Urheiluseurat tarjoavat usein myös lisäkoulutusta vanhemmille. Vanhemmat saavat upeita hetkiä lasten kanssa ja toimivat esimerkkinä lapsille. Omien lastenlasteni äiti on ollut ohjaajana HKV:n yleisurheilukoulussa ja toimii huoltajana PK-35:n lasten jalkapallojoukkueessa.
Terveyden edistäminen on yhä enemmän kuntien vastuulla. Hyvinvointialueet eivät siihen yksin kykene. Kunnissa ei ole tähän tehtävään riittävästi havahduttu.
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Urheilu- ja kulttuurijärjestöjen toiminta-avustuksia tulee lisätä, jotta niillä olisi edellytyksiä huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Ja tärkeää on, että harrastukeen pääsy ei ole riippuvainen vanhempien taloudellisesta asemasta. Kaikkien lasten pitäisi päästä tulotasosta riippumatta harrastuksiin. Harkku – Seinäjoen harrastamisen malli – käy malliksi siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia lisätään. Tarkoituksen on mahdollistaa jokaiselle lapselle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
Lasten ja nuoren pahoinvoinnista voidaan lukea lehdistä päivittäin. Kolmas sektori toimii hyvänä kasvualustana, kun edistetään lasten ja nuorten fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Voidaan torjua myös yksinäisyyttä, joka tuoreen tutkimuksen mukaan on yleistä.
Nuoria tulee tukea ja kaikin puolin edistää heidän hyvinvointiaan. Harmillista, ettei Seinäjoen kaupunki järjestä ysiluokkalaisille Itsenäisyyspäivän vastaanottoa, vaikka valtuustoaloitteessa niin edellytetäänkin. Näin olisi edistetty tapakasvatusta, annettu elämyksiä ja myönteisiä muistoja, vahvistettu yhteisöllisyyttä.
Ilmari Ylä-Autio (kok.)
kaupunginvaltuutettu
Seinäjoki