Maanantain 2.9. Ilkka-Pohjalaisessa lehden lukija esitti minulle kysymyksiä hallinnon henkilöstön määrään ja väestön ikääntymisestä sekä sen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Kiitos niistä.
Hyvinvointialueen hallinto yksinkertaistui ja supistui merkittävästi, kun 11 vanhaa sote-organisaatiota ja pelastuslaitos yhdistyivät. Luottamushenkilömäärä supistui noin neljännekseen. Henkilökunnan osalta tilanne on ollut toinen. Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvä lainsäädäntö edellytti henkilöstön siirtymistä liikkeenluovutuksella, joka tarkoitti sitä, että palveluksessa oleva henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle. Uudessa organisaatiossa johtajien määrä väheni, mutta kaikille oli työpaikka löydyttävä. Osa hallinnossa aiemmin työskennelleistä on hakeutunut muualle ja osa siirtynyt enemmän suorittavaan työhön. Nyt käynnissä olevien yt-neuvottelujen tulos tuonee edelleen muutoksia hallintotehtäviin.
Palvelutarpeen kasvu lähti jo vanhojen organisaatioiden aikana kasvuun. Esimerkiksi vuonna 2022, jolloin ne huolehtivat palveluista sote-palveluiden järjestämisestä, aiheutuneet kustannukset kasvoivat valtakunnassa kuusi prosenttia ja E-P:lla sitäkin enemmän.
Suurimmat syyt kasvuun olivat väestön ikääntymisestä aiheutunut palvelutarpeen kasvu ja koronasta sekä osin vuoden 2022 työtaisteluista johtuneet hoito- ja palveluvelka, jota rahoituslaki ei ole tunnistanut ja ottanut huomioon.
Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee vuodesta 2022 vuoteen 2030 mennessä noin 7 200 hengellä. Muutos ei tapahdu tai ole tapahtunut yhdessä tai kahdessa vuodessa vaan tasaisesti lähes 1 000 henkeä vuodessa pidemmän aikaa.
Haastetta hyvinvointialueelle ja koko maakunnan työpaikkoihin tekee se, että työikäisen väestön, 24–64-vuotiaiden määrä vähenee samassa ajassa noin 7 000 hengellä. Tämän työvoimapulan eteen on kaikkien organisaatioiden tehtävä lujasti töitä.
Lasse Hautala (kesk.)
E-P: n hva:n hallituksen puheenjohtaja