Lapuan yläkoulun mahdollisia sisäilmaongelmia on kartoitettu kevään aikana vanhempien aloitteesta.
Toukokuun puolivälissä julkaistut raportit kielivät koulun sisäilmassa olevan ongelmia muun muassa mineraalikuitupitoisuuksissa. Osalla pinnoilla on myös havaittu kasvavan homesienirihmastoja, paljastaa aerobiologinen tutkimus.
Yläkoulukompleksi koostuu kolmesta eri rakennuksesta, jotka on rakennettu 1950-luvulla, 1970-luvulla sekä 1990-luvulla. Lisäksi tien toisella puolella on lyseorakennus, joka on myös opetuskäytössä.
Kaikki alkoi vanhempien adressista
Lapualaiset Hanna Vierinen ja Marjo Nurmenniemi huokaisevat syvään. Yläkoulun väitetyt sisäilmaongelmat ovat olleet kaksikolle tuttu aihe jo viime syksystä lähtien. Silloin Nurmenniemen seiskaluokan aloittanut poika ei voinut opiskella koulun tiloissa paria viikkoa pidempää vahvan oireilun takia. Tällä hetkellä hän on kotiopetuksessa, joka ilmenee myös kosteusteknisen kuntotutkimuksen raportin alustuksesta.
Sosiaalisessa mediassa tutustuneet Nurmenniemi ja Vierinen laittoivat loppuvuodesta alulle adressin, jossa vaadittiin Lapuan kaupungilta toimia yläkoulun nykyisen kunnon, turvallisuuden ja terveellisyyden selvittämiseksi. Samalla adressissa vaadittiin, että tutkimusten perusteella kiinteistön rakennuksista laaditaan olosuhdearviointi.
Kaupungin edustajille 169 henkilön allekirjoittama adressi luovutettiin helmikuun puolessavälissä. Nurmenniemi kertoo, että pian adressin luovutuksen jälkeen kaupungilta luvattiin, että tutkimukset tehtäisiin hiihtolomaviikon aikana, ja että tulokset olisivat valmiita neljässä viikossa.
Toisin kuitenkin kävi. Lapuan kaupunki julkaisi pääasiassa huhtikuussa valmistuneiden tutkimusten raportit kotisivuillaan vasta 25. toukokuuta.
Yläkoululla on tutkittu muun muassa sisäilman laatua ja mineraalikuitupitoisuutta sekä ilmamääriä ja käyttöpintojen mahdollisia mikrobikasvustoja. Myös kosteustekninen kuntotutkimus päivitettiin, sillä se on tehty edellisen kerran vuonna 2017.
– Olin suoraan sanottuna järkyttynyt, kun avasin ne raportit, rakennusterveysasiantuntijana työskentelevä Vierinen kertoo.
Hän kritisoi Lapuan kaupunkia muun muassa läpinäkyvyyden puutteesta ja kuvailee tutkimusten ollen tehdyn puutteellisella laajuudella.
Esimerkkeinä hän mainitsee sen, että näytteitä on otettu vain kourallinen parista kohdasta koulua, huomioimatta rakennuksenosien rakentamis-ja laajennusajankotia. Myöskään rakenteiden toteutustapoja ja rakenteiden sisältämiä riskejä tai niiden tiiveyttä ei ole selvitetty. Tutkimuksissa ei ole huomioitu lainkaan kadun toisella puolella olevaa lyseorakennusta.
– Olosuhdearviota ei oltu tehty ollenkaan. Olosuhdearvion perusteella voitaisiin arvioida koko rakennuksen tai sen eri alueiden sisäilmaolosuhteita kokonaisuutena, huomioiden rakenteiden sisältämät riskit, rakenteiden tiiveys, kemialliset ja biologiset päästölähteet sekä ilmanvaihdon toimivuuden.
– Myöskään ulkoseinärakenteiden toteutustapaa ei ole korjatullakaan alueella saati muualla varmistettu, vaan näytteet oli edellisen tutkimuksen yhteydessä otettu sisäpinnan tasoitteesta, ei mahdollisista lämmöneristeistä.
Avoimia kysymyksiä koulukompleksin todellisesta kunnosta sekä laitteistosta on kaksikon mielestä aivan liikaa – jopa niin paljon, ettei "nyt olla piirun vertaa viisaampia rakennuksesta kuin alkuvuodesta".
– Lisäksi siellä oli edellisten tutkimusten jälkeen suositeltu joidenkin rakenteiden tiivistyskorjauksia ja niitä on käsittääkseni tehty jollain laajuudella, mutta niitä ei ole edelleenkään laadunvarmistettu asianmukaisin menetelmin.
Sekä Vierinen että Nurmenniemi kuvailee oloaan kaiken kaikkiaan pettyneeksi ja suuttuneeksi. Kumpikin kokee, etteivät kaupungin tutkimustoimet vastaa adressin vaateita tai yleistä toimintaprotokollaa muutenkaan.
– Kyllä tämä itsellä ainakin kysymyksiä herättää sen suhteen, minkälaista on tämän kaupungin viranhaltijoiden tekninen osaaminen, Vierinen toteaa.
Toimenpiteistä on sovittu sisäilmaryhmässä
Lapuan kaupungin tekninen johtaja Mirva Korpi kertoo, että tarvittavista toimenpiteistä on päättänyt kaupungin sisäilmaryhmä.
Kaupunginhallituksen nimeämässä työryhmässä on kaupungin työntekijöitä muun muassa työterveydestä, työsuojelusta, kiinteistöpuolelta sekä ruoka- ja puhtauspalveluista. Mirva Korpi on työryhmän puheenjohtaja.
– Meillä on sisäilmaryhmässä käsitelty tätä yläkouluasiaa, ja siellä on kokouksessa sovittu toimenpiteistä, joita tehdään, hän kertoo.
Kritiikkiin siitä, että kaupunki ei olisi toiminut läpinäkyvästi ja kilpailuttanut tutkimuksia, Korpi vastaa lyhyesti.
– Lapuan kaupungilla on hankintaohje, jonka mukaan mukaan asiat menevät. Viranhaltijapäätökset tehdään sitten, kun hankintaraja ylittyy. Tämä yläkoulun sisäilmatutkimuksen laajuus ei liity kaupungin hankintaohjeeseen ja siinä oleviin rajoihin.
Korjauksia jo kesän aikana
Suomessa rakennusterveys-, sisäilma- ja hometarkastuksille on olemassa tarkat toimintaohjeet muun muassa niin kutsutussa asumisterveysasetuksessa sekä ympäristöministeriön 2016 julkaisemassa rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimusoppaassa. Lisäksi rakennus- ja korjausalan sertifikaattien suorittaminen on monivuotinen ja tarkka prosessi.
Katja Outinen Terveet tilat 2028-toimenpideohjelmasta ei voi kommentoida asiaa yksittäisen kunnan tasolla, ainoastaan yleisellä tasolla.
Terveet tilat on ministeriöiden yhteishanke, joka kerää tietoa ja apupaketteja sisäilmaongelmien ratkaisemiseen sekä ennaltaehkäisyyn julkisissa rakennuksissa. Outinen toimii projektissa johtavana asiantuntijana.
– On olemassa suosituksia, mitä kannattaa tehdä ja teettää, mutta se riippuu kulloisestakin kohteesta esimerkiksi iän ja koon sekä tulevaisuudensuunnitelmien mukaan. Myös aiemmat selvitykset ja tutkimussuunnitelmat vaikuttavat, Outinen sanoo.
– Yleisohjeistus kuitenkin on, että kannattaa tutkia ja selvittää kattavasti, jotta ongelman aiheuttaja ja syy selviää, ja korjaukset saadaan kohdistettua oikein.
Lapuan kaupungin teknisen johtajan Mirva Korven mukaan keväällä yläkoululla tehdyt tutkimukset on tehty suppeasti siksi, että kyseessä on vuonna 2017 tehtyjen tutkimusten tarkistaminen ja täydentäminen ottaen huomioon työterveyslaitoksen uuden ohjeen sisäilma-asioissa.
Tarkoituksena on, että nyt alkavan kesän aikana Lapuan yläkoululla korjataan niitä vikoja ja ongelmia, jotka ovat tutkimuksissa ilmenneet. Jatkotoimenpiteistä päätetään syksyllä.
–Sisäilmaryhmä ei ole päättänyt, että tutkimus tehtäisiin ympäristöministeriön oppaan mukaisesti tässä alkuvaiheessa. Nyt tilannetta on selvitetty kevyemmällä menettelyllä ottaen huomioon työterveyslaitoksen ohje. Näidenkin perusteella siellä on todettu paljon asioita, mitkä pitää hoitaa kuntoon.
Jos Hanna Vierinen ja Marjo Nurmenniemi saisivat päättää, aloittaisivat he koko kartoitusprosessin alusta, tällä kertaa ajantasaisten asetusten, ohjeiden ja oppaiden mukaisesti.
Koululaisten äiteinä kumpikin kertoo miettineensä tykönään, onko edessä muutto pois paikkakunnalta, sillä Lapualla ei ole muita yläkouluja.
Oman jälkikasvun laittamista yläkouluun Nurmenniemi terveydellä leikkimiseksi.
– Poikani kärsii siitä, että joka päivä kodin ohitse menee kaverit kouluun ja hän katsoo ikkunasta jääden kotiin. Meillä ei ole mitään tietoa, miten hänen tulevat kasiluokan opinnot järjestetään, Nurmenniemi huokaa.
Juttua editoitu 5. kesäkuuta 2023 kello 17:45 korjaamalla pääkuvan kuvatekstistä haastatelluiden mainitsemisjärjestys.