Lapuan kaupunki on luonut yleisesti mielikuvaa välittävänä perhekoon kaupunkina. Lapualla on uusittu useampia alakouluja viime vuosien aikana ja näin taattu oppilaille ja koulujen työntekijöille asiallisia ja ajanmukaisia oppimis- ja työympäristöjä. Nyt Lapualla on herännyt huoli yläkoulun nykytilasta, sen kunnosta ja terveellisyydestä.
Lapualla on ainoastaan yksi yläkoulu, johon kaikki lapualaiset lapset siirtyvät alakoulujensa jälkeen. Tämän vuoksi yläkoulun oppimisympäristö, sen turvallisuus ja terveellisyys koskettavat kaikkia lapualaisia lapsiperheitä, yläkoulun työntekijöitä unohtamatta.
Omat lapseni ovat vasta alakoulunsa aloittaneita, mutta huoli heräsi myös omien lasteni ikäluokan puolesta seurattuani keskustelua sosiaalisessa mediassa sekä lehdissä.
Sisäilmaongelmiin, rakennuksen kuntoon ja korjaustarpeeseen liittyvien kirjoituksien ja yleisen tiedossa olevan dokumentaation perusteella vaikuttaa siltä, ettei oikein kenelläkään ole tällä hetkellä tiedossa, missä kunnossa yläkoulu kokonaisuudessaan on ja mitkä asiat esimerkiksi koettua sisäilman laatua voivat heikentää.
Sisäilman laatua voivat heikentää monet muutkin tekijät kuin rakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi siivoustaso, rakenteiden tiiveys, ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys, rakenteiden ja ilmanvaihdon pienhiukkaslähteet sekä erilaisten materiaalien muut päästölähteet.
Rakennuksen sisäilman laadun luotettava arviointi, pitkän tähtäimen suunnittelu ja rakennuksien ennakoiva kunnossapito tarvittavine toimenpiteineen voi muodostua tällaisien tietojen puuttuessa melko haasteeksi niin viranhaltijoille kuin päätöksentekijöillekin.
Mikäli lisäksi rakenteiden toteutustavat ja niiden suunnitelmienmukaisuus ei ole tiedossa, voi haasteita ja kalliita yllätyksiä olla tiedossa myös mahdollisten korjausten korjaussuunnittelun ja toteutuksen aikana. Puutteellisien tietojen vuoksi korjaustoimenpiteet voivat pahimmillaan kohdistua väärin, eikä muutosta esimerkiksi sisäilman koetussa laadussa havaita toivotusti.
Tavanomaisesti edellä mainittuja tietoja selvitetään syy-seuraussuhteineen kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä. Tällainen kuntotutkimus on laaja, mutta sen perusteella päätöksenteko ja mahdollisten korjausten ja muiden toimenpiteiden kiireellisyyden ja tarvittavien laajuuksien arviointi on monesti helpompaa ja pitkällä tähtäimellä myös kustannustehokkaampaa.
Riittävän laajan tutkimuksen perusteella on mahdollista muodostaa kokonaiskuva rakennuksen sisäilmanlaadusta ja rakennuksessa vallitsevista olosuhteista. Olosuhdearvio toimii työkaluna myös terveydenhoidon sekä ympäristöterveyden viranhaltijoille.
Jotta huhupuheet, arvailut ja olettamukset yläkoulun osalta loppuisivat, olisi mielestäni yläkoulun tilanteen tutkiminen perusteltua, edellä mainituista syistä johtuen, huolellisesti ja riittävän laajasti.
Aiheesta väittely ja puhumattomuus ei ole kenenkään etu, etenkään Lapuan nuorten.
Hanna Vierinen
insinööri (AMK), rakennusmestari (AMK), sertifioitu rakennusterveysasiantuntija, sertifioitu rakenteiden kosteudenmittaaja
Lapua