Lasten, nuorten ja lapsiperheiden julkiset palvelut ovat kunnan ja hyvinvointialueen järjestämiä. Kunta- ja aluevaaleissa valitaan valtuutetut, jotka tekevät palveluiden järjestämistä koskevat päätökset kunnissa ja hyvinvointialueilla. Julkisia palveluita täydentävät kolmannen sektorin eli järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminnat. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ja muut kohtaamispaikat, vertaisryhmät, kerhotoiminta, tukihenkilö- ja kaveritoiminta sekä auttavat puhelin- ja nettipalvelut niveltyvät luontevaksi osaksi lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta.
Lasten, nuorten ja perheiden kannalta on tärkeää, että palvelut on toteutettu asiakas- eikä organisaatiolähtöisesti. Ratkaisun tähän tarjoaa verkostomainen perhekeskustoimintamalli. Siinä palveluja ja toimintoja koordinoidaan, kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kannattaakin koota peruskeskustoimintamallin mukaisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Palvelupolut on tehtävä selkeiksi, jotta perheet löytävät helposti tarvitsemansa avun erilaisiin tilanteisiin. Lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta on tärkeä kerätä jatkuvasti palautetta palveluista, ja hyödyntää heidän näkemyksiään palvelujen kehittämisessä. Palveluista on tiedotettava aktiivisesti ja kannustettava perheitä hakemaan apua ja tukea jo varhaisessa vaiheessa. Perus- ja erityistason palveluiden välisiä raja-aitoja on madallettava ja erityspalveluiden osaamista on tuotava perustasolle. Yhteistyön eri palvelujen välillä tulee olla saumatonta. Esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuolto vaatii onnistuakseen hyvää tiedonkulkua ja yhteistä työtä kunnilta ja hyvinvointialueilta.
Hanna-Mari Piikkilä
puheenjohtaja
Eeva-Maria Latva-Rasku
toiminnanjohtaja
MLL:n Pohjanmaan piiri