Pahanhautoja oli Hanna Bergholmin ensimmäinen pitkä elokuva. Siitä tuli kansainvälinen menestys. Maailmanensi-iltansa elokuva sai Yhdysvaltojen tärkeimmällä elokuvafestivaalilla, Utahin Sundancessa, ja se levitettiin kymmenien maiden valkokankailla.
Bergholmille tarjottiin töitä Hollywoodista, mutta tarpeeksi kiinnostavaa ehdotusta ei tullut.
– Haluan tehdä omannäköisiä juttuja, en lähde ohjaamaan mitä tahansa, Bergholm sanoo.
– Tehtiin Suomessa tai muualla, haluan kokea elokuvan omakseni.
Nyt Bergholmin toinen elokuva Yön lapsi on vailla enää viimeisiä rahoitusvahvistuksia. Resursseista ei ole tarvinnut tinkiä, vaikka tuotanto on suomalainen. Noin kuuden miljoonan euron budjetilla Yön lapsesta tulee Suomen kallein naisen ohjaama elokuva.
Alkuviikosta Yön lapselle myönnettiin Eurimages-rahoitustuki. Se on pehmeä tuotantolaina, eli sen odotetaan, muttei edellytetä tuottavan sijoitus takaisin.
Suomalaiset ovat saaneet näitä Euroopan neuvoston hallinnoimia tukia harvakseltaan. Bergholm on hyvässä seurassa: tällä tukikierroksella muita suurten tukisummien saajia olivat euroelokuvan kärkitekijöihin kuuluvat Ildiko Enyedi ja Alejandro Amenabar.
Bergholm kiittää alkurahoituksessa tärkeitä kotimaisen julkisen tuen tahoja. Niiden päätökset perustelevat ulkomaisten tahojen osallistumista.
– Suomen elokuvasäätiö ja Yle ovat kansallisaarteita, jotka mahdollistavat omaehtoisten elokuvien tekemisen.
Yön lapsi on määrä kuvata kesällä 2024, ja se valmistuu 2025. Sille on jo sopimus levityksestä Yhdysvalloissa.
– Pahanhautojan menestyksen ansiosta Yön lapseen on ollut heti kiinnostusta.
Kiertelemättä kauhua
Pahanhautoja kertoi teini-iän kynnyksellä vaikean äitisuhteen kanssa kamppailevan tytön maailmasta hirviökauhuelokuvan keinoin. Bergholmin yhdessä Ilja Rautsin kanssa kirjoittama Yön lapsi on sekin psykologinen kauhuelokuva.
– Päähenkilöt ovat suomalainen nainen ja englantilainen mies, jotka saavat Suomessa asuessaan ensimmäisen lapsensa, Bergholm kertoo.
Tapahtumat sijoittuvat lapsen ensimmäiselle ikävuodelle. Äiti alkaa pelätä, että lapsessa on jotain outoa.
– Elokuva kertoo vanhemmuuden peloista ja tunteista, jotka liittyvät lapsen kasvamiseen, ohjaaja kuvailee.
Rosemaryn painajainen -mukaelmasta ei ole kyse.
– Ei ole elokuvaesikuvia, enemmänkin tämä syntyi tarpeesta kertoa naisen vaikeista tunteista ja lapseen kohdistuvista aggressioistakin, Bergholm sanoo.
– Rosemaryn vauva oli paholaisen, tässä ei ole sellaista.
Ohjaajan mukaan Suomessa kauhuelokuvilla on painolasti, joka on monissa muissa kulttuureissa kevyempi.
– Suomessa kauhu ehkä mielletään pelotteluksi, kun se voi muualla tarkoittaa tunnelmaa ja määritelmä on muutenkin laveampi, ohjaaja sanoo.
– Ehkä monet keski-ikäiset naiset, jotka olisivat pitäneet Pahanhautojasta ja sen teemoista ajattelivat, että kauhua, en katso.
Isoja nimiä mukaan
Yön lapsesta tulee lähes yhtä kallis tuotanto kuin esimerkiksi Tuntemattomasta sotilaasta. Syy liittyy fantasiaelementteihin. Pahanhautojaan tarvittiin animatronisena nukkena luotu lintuhirviö ja poikkeuksellista maskeerausta.
– Meillä on taas samat, Star Warseja luomassa olleet tekijät mukana, Bergholm kertoo.
Esimerkiksi Conor O'Sullivan on työskennellyt Game of Thronesin, Yön ritarin paluun ja taannoin Morbius-supersankarielokuvan tehostemaskeerausvastaavana, ja nyt hän palaa suomalaistuotantoon.
Pääosien esittäjät on valittu.
– Naispääosaa esittää suomalainen, kansainvälisesti palkittu näyttelijä. Miespääosassa on britti, joka on ollut Hollywood-elokuvien keskeisissä rooleissa, Bergholm kertoo nimiä paljastamatta.
Hollywoodissa kiinnostusta Pahanhautojan uusintaversioon
Pahanhautojan kansainvälinen näkyvyys ja menestys herättää kysymyksen. Tällaisista oivaltavista kauhuelokuvista on tapana ostaa Hollywoodiin uusintaversion oikeudet, etenkin, kun alkuperäinen elokuva ei ole englanninkielinen.
Neuvotteluja on käyty.
– Oikeuksista ovat kiinnostuneet merkittävät tahot, ja isot näyttelijänimet ovat olleet mukana keskusteluissa, Bergholm sanoo.
– Minulta on kysytty, haluaisinko ohjata remaken. Sanoin ei. En halua toistaa sitä, minkä olen kerran tehnyt.
Vaikka Bergholm kokee tyhjentäneensä aiheen omalta osaltaan, hän ei suhtaudu mahdolliseen uusintaversioon sinänsä kielteisesti.
– Jos joku muu sen tekisi, ei se olisi minulta pois.