Tätä kirjoitettaessa tuli tieto, että Viron merivoimat alkaa suojella Estlink 1 -sähkönsiirtoyhteyttä partioaluksilla turvatakseen Viron ja Suomen energiayhteyksiä. Tämä on luonnollisesti seurausta siitä, että Suomenlahdella on taas katkennut merenalaisia kriittisiä kaapeleita. Tällä kertaa kyse on sekä sähkönsiirrosta että tietoliikenteestä.
Suomi on onneksi ennakolta hyvin varautunut erilaisiin häiriöihin, kuten juuri merenalaisten kaapeleiden katkoksiin. Suomen viranomaiset toimivat tässä tapauksessa erittäin nopeasti ja hienosti, ja sekä itse tutkinta että myös korjaavat toimenpiteet ovat lähteneet liikkeelle. Tapaus on kuitenkin vahva ja vakava muistutus siitä, että kaikkia läntisiä yhteyksiä on vahvistettava.
Olen useasti eri yhteyksissä tuonut esille, kuinka pohjalaismaakuntien ja Merenkurkun seudun merkitys on aina korostunut haastavina aikoina.
Vuonna 1918 Saksassa jääkärikoulutuksen saaneet tulivat meriteitse Vaasaan ottaakseen vauhtia yhdessä itsenäisen Suomen ensimmäisen senaatin kanssa, joka silloin kokoontui ja piti avokonttoria kauniissa kaupungintalossamme.
Vuonna 1944 taas silloinen Strömberg – nykyinen ABB ja Hitachi Energy – siirrettiin pommituksilta suojaan Helsingistä Vaasaan. Tämä loi osaltaan erittäin vahvan pohjan nykyiselle energiaklusterille.
Tänä päivänä alueemme osalta korostuu jälleen kerran mm. logistinen huoltovarmuusnäkökulma ja strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen.
Maamme hallitusohjelmassa onkin kirjaus mm. siitä, että osana Merenkurkun kiinteän yhteyden selvitystä selvitetään myös sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien synergioita. Tietoa on siirtynyt Vaasan ja Uumajan välisen merikaapelin kautta jo vuodesta 1994.
Eduskunnan puolustusvaliokunta totesi jo viime keväällä lausunnossaan Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024–2029 yhteenvetona liikenneyhteyksien kehittämisestä pohjoisessa, ”että alueellinen rajayhteistyö ja itä–länsi-akselin liikenneyhteyksien kehittäminen on nostettava aiempaa vahvemmin EU-agendalle. Rajat ylittävä yhteistyö palvelee erityisesti strategista kilpailukykyä, taloutta ja rahoitusta, kokonaisturvallisuutta ja vahvempaa Eurooppaa. Esimerkiksi Nordic Connector -hanke edistää tätä integraatiota ja sillä olisi laajoja positiivisia vaikutuksia koko Pohjolassa itä-länsi -akselilla”. Nordic Connectorilla viitataan siis Merenkurkun yhteyteen. Itä-länsisuuntaiset yhteydet ja raja-alueiden seutuyhteistyö korostuvat myös Suomen ja Ruotsin hallitusten syyskuun historiallisen yhteiskokouksen julkilausumassa.
Tarve läntisille täydennysyhteyksille nousee vahvasti esiin myös huippudiplomaatti Mikko Hautalan tuoreessa erinomaisessa kirjassa Sotaa ja rauhaa, mm. näin: ”Erilaisia reittivaihtoehtoja on olemassa Pohjois-Ruotsin kautta Norjan rannikon satamiin. Siltayhteys Merenkurkun yli Ruotsiin olisi merkittävä askel. Ongelmaa voisi ainakin osittain kääntää mahdollisuudeksi. Läntisiä yhteyksiä on syytä rakentaa lisää siinäkin tapauksessa, että Venäjä ja Ukraina pääsisivät ratkaisuun rauhasta. Tälle on suurstrateginen tarve.” Suosittelen kirjaa kaikille.
Historian käännekohdissa piilee aina myös mahdollisuuksia, joihin tulee tarttua. Peruslähtökohdat ovat pohjalaismaakunnissa erinomaiset. Ihmiskunta tulee aina tarvitsemaan ruokaa ja energiaa. Niin yksityinen kuin julkinenkin sektori investoivat alueellemme ja putkessa on erittäin mielenkiintoisa hankkeita uusine työpaikkoineen.
Katkenneista kaapeleista huolimatta voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Hyvää uutta vuotta kaikille!
Joakim Strand
RKP:n kansanedustaja Vaasasta