Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen on saanut seurata Israelia ja palestiinalaisalueita järisyttänyttä hyökkäystä läheltä Länsirannan Ramallahissa, jonka tunnelmaa tutkija kuvailee oudoksi ja odottavaksi.
– Välillä nuoret miehet menevät autoilla ja tööttäilevät varmaan riemun merkiksi. Osa ihmisistä taas on järkyttyneitä ja surullisia väkivallasta. Yleislakko on jatkunut toista päivää, ja kaupat eivät ole auki. Kaupunki on kiinni ja hiljainen. On jännittynyt ja odottava tunnelma, Tarvainen kuvailee STT:lle.
Moni on miettinyt, mikä on terroristijärjestöksi luokitellun Hamasin motiivi näin laajan hyökkäyksen käynnistämisessä ylivoimaisena pidettyä Israelia vastaan.
– Yksinkertainen motiivi on tilanne, jossa Gaza on ollut varsin pitkään täysin armottoman eristyksen kohteena. Sähkö-, vesi- ja ruokahuolto ovat muuttuneet todella vaikeiksi, ja jatkuvasti ollaan humanitaarisessa kriisissä. Se on lähtötilanne, josta tätä silmitöntä väkivaltaa pitää ruveta ymmärtämään, Tarvainen sanoo.
Hamas oli heikentynyt palestiinalaisten silmissä
Tutkijan mukaan Hamasilla lienee myös sisäpoliittisia syitä hyökkäykselleen. Järjestöllä voi olla tarve ottaa taas johtopaikka palestiinalaisten mielissä vastarinnan johtajana.
– Hamas on kohdannut viime aikoina paljon kritiikkiä. Se on korruptoitunut, ja sitä on syytetty turvallisuusyhteistyöstä Israelin kanssa. Vastarinnan johtotähtenä ovat olleet pienet epätoivoisten aseellisten miesten solut Länsirannan pakolaisleireillä, ja Hamas on ollut aika paitsiossa viime aikoina.
Hyökkäyksen ajankohta liittyy tutkijan mukaan paitsi jom kippur -sodan 50-vuotispäivään, myös palestiinalaisten entistä pahemmaksi äityneeseen tilanteeseen sekä kotona että kansainvälisillä areenoilla.
– Palestiinalaisten asema on tällä hetkellä poikkeuksellisen heikko. Israelissa on vallalla äärioikeistohallitus, joka kiihdyttää siirtokuntien asettamista ja apartheid-järjestelmäänsä kiihkoideologian vallassa. Samaan aikaan palestiinalaisilta ovat katoamassa perinteiset solidaarisuusverkostot kolmannen maailman maissa ja ympäröivissä arabivaltioissa, joita Israel on voittanut puolelleen viime aikoina.
Israel on yhtenäinen
Merkittävimpänä diplomaattisena mullistuksena on pidetty Saudi-Arabian ja Israelin välien lämpenemistä ja hanketta suhteiden normalisoimiseksi, minkä pelätään nyt menneen jäihin Hamasin hyökkäyksen vuoksi.
Hamasin hyökkäyshaluja on arveltu kasvattaneen myös Israelin sisäpoliittinen hajaannus, jonka syynä on ollut Benjamin Netanjahun oikeistohallituksen ajama kiistanalainen oikeusjärjestelmän uudistus. Hamasin hyökkäys saattaa lopulta olla pelastusrengas kriisiytyneen Israelin pääministerille, suomalaistutkija arvelee.
– Voi käydä niin, että Netanjahun hallitus näkee tragedian tilaisuutena yhdistää kansa. Israel on yhtenäinen tällä hetkellä. Kuvasto Gazan muurin lähettyviltä on saanut aikaan valtavan kollektiivisen kostonhalun ja yhtenäistymisen. Israelin juutalaiset ovat tätä ennen olleet hyvin jakautuneita, Tarvainen sanoo.
Tutkija ei usko Iranin osallisuuteen
Tutkija ei anna paljoakaan arvoa spekulaatiolle siitä, että Israelin arkkivihollisena pidetyllä Iranilla olisi sormensa pelissä viikonlopun hyökkäyksessä.
– Huomaan, että tätä aletaan suomalaisessa mediassa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa kehystää niin, että Iran ja Venäjä olisivat merkittävästi sopassa mukana, Tarvainen sanoo.
Tutkijan mukaan vaarana on se, että Israelin ja palestiinalaisten pitkään jatkunutta konfliktia alettaisiin Euroopassa nyt tulkita idän ja lännen konfliktina, joka on maailmanpolitiikan tulkintatapana korostunut Ukrainan sodan myötä.
– Se on vaarallinen viitekehys, joka ei ymmärrä miehityksen ja kolonisaation kontekstia. Jos saadaan todisteita tästä, niin se on eri asia, mutta tällä hetkellä tämä vaikuttaa Hamasin omalta projektilta. Ei Iran näytä tässä missään nimessä pääasialliselta toimijalta, Tarvainen sanoo.
Kasvaako Hamasin suosio Länsirannalla?
Tarvaisen mukaan alueella jännitetään ainakin sitä, lisääntyykö Gazan kaistaa hallitsevan Hamasin suosio myös miehitetyllä Länsirannalla.
– Tämä on kuitenkin Fatahin hallitsema alue, Fatah ja Hamas ovat käytännössä vihollisia keskenään. Sisäistä valtataistelua voi siis olla, mutta palestiinalaishallinnolla on täällä vahva turvallisuuspresenssi yhteistyössä Israelin ja länsimaiden kanssa. Heidän intresseissään on pitää yllä normaalia miehitystä ja säilyttää oma asemansa, Tarvainen arvelee.
Israelin maailmankuulun tiedustelun ja turvallisuusosaamisen maine kärsi Hamasin hyökkäyksessä pahan kolauksen.
– Se, missä Israelin piti olla vahvimmillaan, on tiedustelutyö yksittäisten kapinoiden ja vastarintaliikkeiden hallinnassa urbaanissa ympäristössä. Perinteisen sissisodan vastaisissa keinoissa heidän pitäisi olla maailman parhaita, ja juuri tällä alueella heidät on nyt yllätetty, Tarvainen sanoo.
Tutkija arvelee tällä olevan taloudellisia seurauksia Israelille, joka on markkinoinut osaamistaan ja teknologiaansa maailmalle tällä alalla.
Hamasin kitkeminen ei poista konfliktin juurisyitä
Tarvaisen mukaan tilanne toistuu ja toistuu, jos väkivallan juurisyihin ei puututa.
– Täällä ei ole ollut minkäänlaista todellista rauhanprosessia todella pitkään aikaan käynnissä. Kansainvälisen yhteisön ja erityisesti länsimaiden on mentävä juurisyihin, eli samalla kun tuomitaan Hamasin hirvittävä väkivalta ja estetään sen uusiutuminen, on myös pakotettava Israel purkamaan miehityksen rakenteita, Tarvainen sanoo.
– Se on tietenkin täysin utopistista puhetta tällä hetkellä, sillä mikään ei viittaa siihen, että tällaista keskustelua olisi käynnissä.
Konflikti ei tutkijan mielestä ratkea edes silloin, jos Israel onnistuisi hävittämään Hamasin kokonaan, jos muita muutoksia ei tehdä.
– Jos Hamas kitkettäisiin pois ilman, että kitkettäisiin konfliktin juurisyitä, niin Hamasin tilalle kohoaisi vain jokin uusi toimija. Hamasin poistaminen ei ratkaisisi sitä juurikysymystä, Tarvainen sanoo.
Huolitaanko Hamasia enää neuvottelupöytiin?
Satojen aseettomien siviilien joukkomurhat viikonloppuna ovat Israelin ja länsimaisen yhteisön silmissä äärijärjestö Hamasilta anteeksiantamattomia rikoksia.
Tämä on ongelma tulevaisuudessa, kun aseet ovat vaienneet ja jonkinlaista rauhaa pitäisi ryhtyä rakentamaan neuvottelupöydissä. Hamas on paitsi terroristijärjestö, myös alueellinen vallanpitäjä Gazan kaistalla.
– Luulen, että tämän jälkeen Israel ei hyväksy Hamasia neuvottelupöytään eikä hyväksy myöskään länsimainen yhteisö. Kyllä se shokki oli niin raju, arvioi STT:lle Ville Brummer, joka on entisen presidentin, rauhannobelisti Martti Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja.
Brummerin mukaan vaikuttaa siltä, että Hamas on ylittänyt rajan, jonka jälkeen entiseen ei ole paluuta.
– Kyllä uskon niin, ainakin israelilaisten mielissä, ja luulen, että myös Euroopassa, kun kuuntelee eurooppalaisten valtioiden ja median kommentteja.
Moni palestiinalainen kyllästynyt Hamasiin ja Fatahiin
Brummerin mukaan palestiinalaisalueilla on pitkään eletty tilanteessa, jossa enemmistö ei koe sen enempää Gazan kaistaa hallitsevaa Hamasia kuin Länsirannalla valtaa pitävää Fatahiakaan omakseen.
– Siellä on ollut poliittisesti sulkeutunut tilanne, jossa poliittinen kenttä ei ole kyennyt muotoutumaan. Ihmiset kokevat, ettei heillä ole edustajia. On väärin ajatella, että Hamas edustaisi kaikkia palestiinalaisia, Brummer sanoo.
Palestiinalaisalueilla on Brummerin mukaan käyty sisäistä valtakamppailua jo pitkään. Hän ei kuitenkaan pidä viikonlopun väkivaltaa luonnollisena tai perusteltuna seurauksena olosuhteista.
– Kyllä nämä teot ovat sen verran raakoja Hamasin osalta, ettei niitä voi perustella millään tavalla.